Minä luen! – Essi Kummu

Voimanaisia, runoutta ja loistetta

28.07.2020
Teksti:
Kuvat:
Maiju Pohjanheimo

Essi Kummu on monipuolinen kirjailija. Hän on kirjoittanut romaanien lisäksi näytelmiä, käsikirjoituksia ja lastenkirjoja. Hänen viimeisin romaani Loiste julkaistiin toukokuussa.

Kummun esikoisteos Mania julkaistiin 2006. Yhteiskunnallinen tragedia perustuu todellisille tapahtumille. Toinen romaani Karhun kuolema on ihastuttava balladi täyttymättömästä rakkaudesta.

Essi Kummun elämäkerralliset tai autofiktiiviset teokset ovat herättäneet keskustelua muun muassa äitiyden tabuista, naisparin rakkaudesta ja uusperheestä.

Kummu on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta. Hän on opettanut käsikirjoittamista sekä luovaa kirjoittamista.

Mitä sinulle kuuluu Essi Kummu?

– Vietän kesää erään sukulaisen huvilalla meren ääressä ja aloitin aamun pulahtamalla mereen. Nyt unelmoin puusaunan lämmityksestä. Olen kaivannut tällaista olemista pitkään, on ihanaa viettää kesää tällä tavalla pieni hetki.

Kummu pitää syystä outona huonosti ajoitettua kysymystäni tulevista kirjoista ja projekteista.

– Sen kysyminen on niin kummallista ja kertoo jotain tästä ajasta, että koko ajan pitäisi pysyä juoksevassa asennossa, vaikka juuri julkaisin romaanin, joka on sinällään iso ja vuosien mittainen työrupeama. Jotain on kyllä tulossa ja paljon mielessä, mutta kaikkein eniten haluan olla juuri julkaisemani teoksen kanssa. Minun on vaikeaa olla kirjoittamatta tai lukematta. Sellainen tuntuisi lähinnä rangaistukselta.

– Loiste on minulle tärkeä ja olen erityisen iloinen, kuinka se on jo otettu vastaan. Tommi Melenderin kritiikki Suomen kuvalehdessä oli mielestäni enemmän kuin arvio yhdestä kirjasta. Se oli myös puheenvuoro naisen kirjoituksen puolesta, Kummu kertoo.

Mitä luet Essi Kummu?

– Luen monia kirjoja ja kaikkia yhtä aikaa. Yleensä kirjat jakautuvat siten, että kotona eri huoneissa on eri kirjoja kesken, nyt täällä huvilalla on mukana Audre Lorden Your Silence Will Not Protect You, jota luen erään esseen kirjoittamista varten.

– Lorde on ihan käsittämätön voimanainen, musta lesbosoturi, joka tykittää sellaista kieltä tulemaan, että joka välissä täytyy laskea kirja käsistään vain puuskuttaakseen vähän tai hakeakseen jostakin lisää erivärisiä huomiolappuja, joita liimailla teoksen rivejä vasten. Kirjaa ei ole suomennettu.

– Löysin kirjan kööpenhaminalaisesta kirjakaupasta ja tartuin siihen kannen vaaleanpunaisen värin takia. Nyt kannan sitä joka paikkaan. Aina, kun luen sitä, joudun jonkinlaisiin tiloihin. Se on harvinainen, ihmeellinen kokoelma esseitä, puheita ja muita kirjoituksia.

– Luen myös Arthur Rimbaudin Illuminaatioita (Sammakon painos, jossa on ranskannos mukana), jota luen välipaloina estetiikan nälkään.

– Mukana huvilalla on myös norjalaisen Vidgis Hjorthin Perintötekijät, joka on minulle teoksena liian tuskainen ja raju, mutta silti koukuttava ja hurmaava, melko villi kirja. Joudun pitämään sen lukemisessa taukoja, koska tuskastun säännöllisesti.

August Strindbergin teos Salatusta päiväkirjasta on ihan hullu työ, hullun kirjoittama. Siinä on mukana henkimaailma, näkymätön ja maaginen. Luen sitä säännöllisesti, koska kaipaan teosta kuin ystävää. Se on minulle rakas ja tuttu työ, Kummu kertoo.

Minkälainen lukija olet?

– Lukeminen on minulle tapa olla. Jos kirjoja ei ole saatavilla, luen käytännössä mitä tahansa painettua tekstiä, pahimmassa tapauksessa vaikka mainoslehtisiä. Painettu kieli tuntuu mielihyvänä, joka menee suoraan verenkiertoon, olen addiktiivinen lukija. Saan otteen itsestäni, kun luen.

– Nuorempana suoritin kirjoja, ehkä se kuului myös opintoihin, sillä opiskelin kirjallisuustiedettä yliopistossa. Kahlasin klassikot joko tankkaamalla tai kevyesti harppoen.

– Nykyisin haluan uppoutua, eläytyä, ihmetellä, vierastaa tai vaikkapa säikähtää. Elän kirjaa. Jätän sen kesken, jos meidän keskusteluyhteytemme tuntuu pätkivän, sillä luotan siihen, että kirja kyllä kaappaa takaisin ja ottaa omansa. Kirjat ottavat ihmisiä ihanasti ja niille pitää vain suostua ja antautua.

 

Ota kirjastoon ja kirjakauppaan mukaan nämä kirjavinkit.

Audre Lorde: Your Silence Will Not Protect You : Essays and Poems. (Silver Press, 2017).
August Strindberg: Salatusta päiväkirjasta : August Strindbergin avioliitto Harriet Bossen kanssa (Gummerus, 1966).
Arthur Rimbaud: Illuminaatioita : runoja = Illuminations (Sammakko, 2003).
Vigdis Hjort: Perintötekijät (Kustantamo S&S, 2019).
Essi Kummu: Loiste (Tammi, 2020).
Essi Kummu: Karhun kuolema (Tammi, 2010).

Lukuvinkit juttusarjan aiemmista osista:

Pauliina Vanhatalo:
Rachel CuskÄäriviivat-trilogia (Kustantamo S&S, 2018).
Virginia Woolf: Kiitäjän kuolema ja muita esseitä (Teos, 2013)
Rebecca Solnit: Eksymisen kenttäopas ( Kustantamo S&S, 2020). Ilmestyy syksyllä.
Pauliina Vanhatalo: Tuulesta temmattu elämä (Tammi, 2019).
Veera Vahtera: Vedet silmissä (Tammi, 2020).

Virpi Pietikäinen
Pauliina Susi: Pulssi (Tammi 2020).
Monika Luukkonen: Buddhan hipaisu : harjoituksia hereilläoloon (Atena 2020).
Jouni Hallikainen: Yin-jooga : olemisen taito. (Readme.fi, 2019).
Sofi Oksanen: Koirapuisto (Like, 2019).
Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (Otava, 2020).

Susinukke Kosola
Kristian Blomberg: Kaikessa hiljaisuudessa (Poesia, 2019).
Chen Chen: When I Grow Up I Want to be a List of Further Possibilities (BOA Editions, 2017).
Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste (Poesia, 2019).
Susinukke Kosola: Varisto : tutkielma tyhjyydestä hyllyjen takana (Susinukke Kosola, 2018).
Susinukke Kosola: Avaruuskissojen leikkikalu (Sammakko, 2016).
Susinukke Kosola: .tik. (Kolera-kollektiivi BoDin avustuksella, 2014).

Sisko Savonlahti
Drew Barrymore & Todd Gold: Little Girl Lost (Pocket books, 1991).
Steve Martin: Born Standing Up : A Comic’s Life (Scribner, 2007).
Pamela Des Barres: I’m With the Band : Confessions of a Groupie (Beech Tree Book, 1987).
David Sedaris: Calypso (Little Brown, 2018).
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus, 2018).

Heini Heikkilä:
Boris Pasternak: Tohtori Zivago (Tammi, 1958 ; uusin painos Tammi 2020).
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva (WSOY, 1906).
Paul Auster: Illuusioiden kirja (Tammi, 2002).
Pirjo Koskimies & Jaana Lindgren: Pupu Tupuna ja ystävät (Sanoma, 1976).

Kauko Röyhkä:
Roberto Bolaño: 2066 (Sammakko 2015).
Riikka Forsström: Yön valtakunta (Tammi, 2012).
Marguerite Duras: Rakastaja (Otava, 1985 ; uusin painos, Otava 2017).
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie (Like 2020).
Kauko Röyhkä: Marjatan poika (Docento, 2019).

Timo Harju:
Laura Ertimo & Satu Kontinen: Lumotun maan kartasto : Tarinoita muuttuvalta planeetalta (S&S, 2020).
Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste (Osuuskunta Poesia, 2019).
Juha Mannerkorpi: Jälkikuvia (Otava, 1965).
Timo Harju: Kastelimme heitä runsaasti kahvilla (ntamo, 2009).
Timo Harju & Veera Vähämaa: Korvarunoja (ntamo, 2019).

Jani Saxell:
Viljo Kajava: 1930-luvun runot (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000).
Alan Sepinwall: The Revolution Was Televised (Gallery Books, 2013).
Helvi Hämäläinen: Katuojan vettä (Gummerrus, 1935); WSOY, 1986).
Jani Saxell: Helsinki Undrground (WSOY, 2020).
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017).

Milla Peltonen:
Patjim Statovci: Bolla (Otava, 2019).
Keijo Siekkinen: Äidin hauta (Gummerrus, 1985).
Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä. (Äänikirja Yle Areenassa)
Milla Peltonen: Erakot : Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita (Into, 2020).
Milla Peltonen: Paperilla seisova Perkele : Hannu Salaman elämä ja kirjat (Into. 2016).

Karri ”Paleface” Miettinen:
Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu (Into, 2019).
Flea: Happoa lapsille (Like, 2020).
Inkamaija Iitiä—Hannu Häkkinen—Jaana Onatsu: Julkinen ja kätketty Suomi (Kansallismuseo, 2017).
Karri Paleface Miettinen: Viides Maamme-kirja, eli, Ajatuksia suomalaisuudesta (Like, 2017).
Karri Paleface Miettinen: Kolmetoista kertaa kovempi : räppärin käsikirja (Like, 2019).

Janne Bomqvist:
Heikki Harma & Tuula KousaHector : asfalttihippi : muistelmia putkiradiosta Ruusuportille (Otava, 2017).
Kauko RöyhkäMarjatan poika : muistelmat 1. (Docento, 2019).
Sixten Korkman: Talous ja utopia (Docento, 2012).

Saara Turunen:
Katariina Huttunen: Surun istukka (Kustantamo s&s, 2019).
Racel CuskÄäriviivat-trilogia (Kustantamo s&s, 2018).
Caroline Criado PerezNäkymättömät naiset (WSOY, 2020).
Saara Turunen: Rakkauden hirviö (Tammi, 2015). Saara Turunen: Sivuhenkilö (Tammi, 2018).




LISÄÄ JUTTUJA:

Johanna Valkama Musta valo