Minä luen! – Susinukke Kosola

Kelluvia esseitä ja uniikkeja näkökulmia

16.07.2020
Teksti:
Kuvat:
Pia Jalkanen

Susinukke Kosola (oik. Daniil Kozlov) on runoilija, sanataiteen opettaja ja kirja-alan sekatyöläinen. Kosolan esikoiskokoelma .tik. (2014) sai Teos-kustantamon Silja Hiidenheimon muistostipendin. Toinen runokokoelma Avaruuskissojen leikkikalu julkaistiin 2016.

Yli satasivuisen runokokoelman Varisto (2018) Kosola kirjoitti kokonaan käsin, ja se painettiin sellaisenaan. Teos sai ihastuneen vastaanoton ja laajaa tunnustusta. Kosola sai omakustanteella nuorille kirjailijoille vuosittain myönnettävän Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon.

Mitä sinulle kuuluu Susinukke Kosola?

– Minulle kuuluu hyvää! Olen siinä sweet spotissa, jossa tunnelin päässä oleva valo on jo kasvoilla ja seuraava tunneli on vielä horisontin takana. Seuraava kirja alkaa olla julkaisukunnossa ja velvollisuudet päättymässä tältä kesältä.

– Seuraavaksi minulta ilmestyy teos, joka kantaa nimeä Turkoosi vyöhyke – Tutkielma yksinäisyyden väriopista. Se on virallisesti runokirja, mutta epävirallisesti jonkinlainen romaanin, runoelman ja esseen välinen genrehybridi.

– Kirja on kertomus platonisesta rakkaudesta yhteiskunnan lieveihmisten välillä, miten se on samaan aikaan sekä välttämättömyys että jaettu yksinäisyys. Tai tämä on se konkreettinen kehys, jossa liikutaan, koska nämä kaksi ihmistä ovat yhtä lailla suhteessa heitä ympäröivään maailmaan kuin toisiinsa, eikä se suhde ole yhtään pienemmässä roolissa, Kosola kertoo.

Mitä luet Susinukke Kosola?

– Olin juuri Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajana, joten olen lukenut lähinnä runoutta ja hiukan teoriaa ja historiaa, en juuri mitään muuta kirjallisuutta. Valitsen tähän teoksia, mitä ei nähty kilpailun finaalissa.

Kristian Blomberg: Kaikessa hiljaisuudessa
– Olen aina ollut kiinnostunut vaihtoehtoisista tavoista tuottaa tietoa maailmasta. Tämä teos on sellainen, että siihen voi palata aina uudestaan, ja se haastaa aina uusin tavoin. Sitä on mahdotonta niin sanotusti ”lukea uudestaan”.

Chen Chen: When I Grow Up I Want to be a List of Further Possibilities
–Amerikankiinalaisen Chen Chenin esikoisrunoteos on suoraa, autofiktiivistä ja kertovaa otetta, joka hyödyntää kirjailijan uniikkia näkökulmaa. Kysymyksiä identiteetistä, oikeudesta, queeriydestä ja muukalaisuudesta.

Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste
– Haasjoen pohdiskelevan kelluva esseetyyli pukee aihettaan, ja tuntuu lähestulkoon radikaalilta poleemisten ja kärkkäiden esseistien seassa. Kirjassa ollaan avaruudessa, sen mielikuvituksessa ja tarinoissa. Avaruuden pimeys on alue, jonka kautta näemme itsemme ja paikkamme kaikkeudessa, emmekä osaa puhua siitä kertomatta samalla jotain oleellista itsestämme.

Minkälainen lukija olet?

– Lukeminen on minulle ehdottomasti tapa oppia erilaisia maailmoja. Olen epäilyttävän vähän kiinnostunut kirjallisuudesta, joka tähtää ensisijaisesti vahvojen tunteiden herättämiseen. Luen kerralla useita kirjoja, mutta niiden on edustettava eri genrejä. Usein minulla kulkee rinnakkain romaani, esseeteos ja tietokirja tai teoriakirja.

– Runokirjat usein luen kerralla ja märehdin niitä kävelyillä. Epäkiinnostavat kirjat jätän raa’asti kesken, mutta pahaksi tilanne muuttuu, jos kirja on kiinnostava, muttei puhutteleva. Tiedän, kuulostaa oudolta! Sellaiset kirjat yleensä sitten pikaluen loppuun, Kosola kertoo.

Susinukke Kosolan Turkoosi vyöhyke – Tutkielma yksinäisyyden väriopista julkaistaan alkusyksystä.

 

Ota kirjastoon ja kirjakauppaan mukaan nämä kirjavinkit.

Kristian Blomberg: Kaikessa hiljaisuudessa (Poesia, 2019).
Chen Chen: When I Grow Up I Want to be a List of Further Possibilities (BOA Editions, 2017).
Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste (Poesia, 2019).
Susinukke Kosola: Varisto : tutkielma tyhjyydestä hyllyjen takana (Susinukke Kosola, 2018).
Susinukke Kosola: Avaruuskissojen leikkikalu (Sammakko, 2016).
Susinukke Kosola: .tik. (Kolera-kollektiivi BoDin avustuksella, 2014).

Lukuvinkit juttusarjan aiemmista osista:

Sisko Savonlahti
Drew Barrymore & Todd Gold: Little Girl Lost (Pocket books, 1991).
Steve Martin: Born Standing Up : A Comic’s Life (Scribner, 2007).
Pamela Des Barres: I’m With the Band : Confessions of a Groupie (Beech Tree Book, 1987).
David Sedaris: Calypso (Little Brown, 2018).
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus, 2018).

Heini Heikkilä:
Boris Pasternak: Tohtori Zivago (Tammi, 1958 ; uusin painos Tammi 2020).
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva (WSOY, 1906).
Paul Auster: Illuusioiden kirja (Tammi, 2002).
Pirjo Koskimies & Jaana Lindgren: Pupu Tupuna ja ystävät (Sanoma, 1976).

Kauko Röyhkä:
Roberto Bolaño: 2066 (Sammakko 2015).
Riikka Forsström: Yön valtakunta (Tammi, 2012).
Marguerite Duras: Rakastaja (Otava, 1985 ; uusin painos, Otava 2017).
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie (Like 2020).
Kauko Röyhkä: Marjatan poika (Docento, 2019).

Timo Harju:
Laura Ertimo & Satu Kontinen: Lumotun maan kartasto : Tarinoita muuttuvalta planeetalta (S&S, 2020).
Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste (Osuuskunta Poesia, 2019).
Juha Mannerkorpi: Jälkikuvia (Otava, 1965).
Timo Harju: Kastelimme heitä runsaasti kahvilla (ntamo, 2009).
Timo Harju & Veera Vähämaa: Korvarunoja (ntamo, 2019).

Jani Saxell:
Viljo Kajava: 1930-luvun runot (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000).
Alan Sepinwall: The Revolution Was Televised (Gallery Books, 2013).
Helvi Hämäläinen: Katuojan vettä (Gummerrus, 1935); WSOY, 1986).
Jani Saxell: Helsinki Undrground (WSOY, 2020).
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017).

Milla Peltonen:
Patjim Statovci: Bolla (Otava, 2019).
Keijo Siekkinen: Äidin hauta (Gummerrus, 1985).
Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä. (Äänikirja Yle Areenassa)
Milla Peltonen: Erakot : Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita (Into, 2020).
Milla Peltonen: Paperilla seisova Perkele : Hannu Salaman elämä ja kirjat (Into. 2016).

Karri ”Paleface” Miettinen:
Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu (Into, 2019).
Flea: Happoa lapsille (Like, 2020).
Inkamaija Iitiä—Hannu Häkkinen—Jaana Onatsu: Julkinen ja kätketty Suomi (Kansallismuseo, 2017).
Karri Paleface Miettinen: Viides Maamme-kirja, eli, Ajatuksia suomalaisuudesta (Like, 2017).
Karri Paleface Miettinen: Kolmetoista kertaa kovempi : räppärin käsikirja (Like, 2019).

Janne Bomqvist:
Heikki Harma & Tuula KousaHector : asfalttihippi : muistelmia putkiradiosta Ruusuportille (Otava, 2017).
Kauko RöyhkäMarjatan poika : muistelmat 1. (Docento, 2019).
Sixten Korkman: Talous ja utopia (Docento, 2012).

Saara Turunen:
Katariina Huttunen: Surun istukka (Kustantamo s&s, 2019).
Racel CuskÄäriviivat-trilogia (Kustantamo s&s, 2018).
Caroline Criado PerezNäkymättömät naiset (WSOY, 2020).
Saara Turunen: Rakkauden hirviö (Tammi, 2015). Saara Turunen: Sivuhenkilö (Tammi, 2018).




LISÄÄ JUTTUJA:

Kannas, Hanneriina Moisseinen