Minä luen! – Sisko Savonlahti

Elämäkertoja englanniksi

14.07.2020
Teksti:
Kuvat:
Marek Sabogal

Sisko Savonlahden autofiktiivinen esikoisteos Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu herätti suurta ihastusta aitoudellaan. Teos oli finalisti Helsingin Sanomien esikoiskirjailijapalkinnon saajaksi ja voitti Gummeruksen Kalle Päätalo -kirjallisuuspalkinnon.

Esikoisteoksesta välittyy syvä ulkopuolisuuden tunne. Jo otsikosta voi päätellä, että kaikki ei ole ollut hyvin. Teos ei ole kuitenkaan toivoton – tai ehkä, jos ei löydä tekstin hienovaraista huumoria, sen voi niinkin lukea.

Autofiktio ei ole sama asia kuin elämäkerta tai tunnustuskirjallisuus. Kaikki ei välttämättä ole totta. Totta on kuitenkin, että Savonlahden sydäntä ja mieltä lähellä ovat tasa-arvo, naisten oikeudet ja huoli ympäristön tilasta. Mitä sinulle kuuluu Sisko Savonlahti?

‒ Hyvää kuuluu! Lähetin jonkin aikaa sitten uutta tekstiä kustannustoimittajalleni Johanna Laitiselle ja nyt odottelen, mitä hän vastaa. Se on aina jännää! Ja pionit oli kaupassa tarjouksessa!

Mitä luet Sisko Savonlahti?

‒ Juuri nyt elämäkertojen lukeminen tuntuu hyvältä siksi, etten unohtaisi sitä, että  haluan lukea suhteellisen tavallisista ihmisistä, joista osa toki on elänyt epätavallista elämää.

‒ Luen tällä hetkellä Drew Barrymoren elämäkertaa Little Girl Lost, jonka julkaisun aikaan Barrymore oli hädin tuskin 15-vuotias. Luen myös Steve Martinin Born Standing Up -kirjaa ja Pamela Des Barresin I’m With The Band -muistelmia.

‒ Haluan lukea kiinnostavien ihmisten tarinoita ja nimenomaan englanniksi. Jos luen suomeksi, alan editoida päässäni tekstiä, Savonlahti kertoo.

‒ Haluan myös itse kirjoittaa omasta elämästäni. Esikoiskirjani julkaisun jälkeen seurasin liikaa keskustelua siitä, kenen tarina on kertomisen arvoinen. Tuntui siltä, ettei minulla ole oikeutta kirjoittaa, kun kerran en kirjoita ”suuria tarinoita”.

‒ Välillä ajattelin, että ehkä on sitten parempi, etten kirjoita mitään – että ehkä sitten kaikki ihmiset olisivat tyytyväisiä. Ihan niin kuin kukaan voisi koskaan olla mieliksi kaikille ihmisille. Nyt ärsyttää, että annoin niin paljon muiden mielipiteen vaikuttaa siihen, mitä itse teen. Jos haluan kirjoittaa omasta elämästäni, kirjoitan!

Minkälainen lukija olet?

‒ Luen kirjaa yleensä ennen kuin alan nukkua. Minulla on kesken useita kirjoja samaan aikaan ja otan sänkyyni fiilikseen sopivan kirjan kirjahyllystä, sohvapöydältä tai yöpöydältä.

‒ Jätän kirjoja myös kesken, mutta yleensä ajattelen, että palaan siihen myöhemmin. Se kannattaa: Esimerkiksi vähän aikaa sitten aloin uudestaan lukea David Sedarisin Calypsoa, jonka olin jättänyt aiemmin kesken. En tiedä, miksei se silloin temmannut mukaansa, koska nyt rakastan sitä.

Mitä sinulta on seuraavaksi tulossa?

‒ Toinen kirjani julkaistaan reilun vuoden päästä. Ainakin uskoisin niin. Ja toivoisin. En halua vielä kertoa yksityiskohtia, mutta sen verran voin paljastaa, että kirja käsittelee ainakin ihmissuhteita, rakkautta ja naisen elämää. Kenenköhän, jää nähtäväksi!

 

Ota kirjastoon ja kirjakauppaan mukaan nämä kirjavinkit.

Drew Barrymore & Todd Gold: Little Girl Lost (Pocket books, 1991).
Steve Martin: Born Standing Up : A Comic’s Life (Scribner, 2007).
Pamela Des Barres: I’m With the Band : Confessions of a Groupie (Beech Tree Book, 1987).
David Sedaris: Calypso (Little Brown, 2018).
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus, 2018).

Lukuvinkit juttusarjan aiemmista osista:

Heini Heikkilä:
Boris Pasternak: Tohtori Zivago (Tammi, 1958 ; uusin painos Tammi 2020).
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva (WSOY, 1906).
Paul Auster: Illuusioiden kirja (Tammi, 2002).
Pirjo Koskimies & Jaana Lindgren: Pupu Tupuna ja ystävät (Sanoma, 1976).

Kauko Röyhkä:
Roberto Bolaño: 2066 (Sammakko 2015).
Riikka Forsström: Yön valtakunta (Tammi, 2012).
Marguerite Duras: Rakastaja (Otava, 1985 ; uusin painos, Otava 2017).
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie (Like 2020).
Kauko Röyhkä: Marjatan poika (Docento, 2019).

Timo Harju:
Laura Ertimo & Satu Kontinen: Lumotun maan kartasto : Tarinoita muuttuvalta planeetalta (S&S, 2020).
Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste (Osuuskunta Poesia, 2019).
Juha Mannerkorpi: Jälkikuvia (Otava, 1965).
Timo Harju: Kastelimme heitä runsaasti kahvilla (ntamo, 2009).
Timo Harju & Veera Vähämaa: Korvarunoja (ntamo, 2019).

Jani Saxell:
Viljo Kajava: 1930-luvun runot (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000).
Alan Sepinwall: The Revolution Was Televised (Gallery Books, 2013).
Helvi Hämäläinen: Katuojan vettä (Gummerrus, 1935); WSOY, 1986).
Jani Saxell: Helsinki Undrground (WSOY, 2020).
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017).

Milla Peltonen:
Patjim Statovci: Bolla (Otava, 2019).
Keijo Siekkinen: Äidin hauta (Gummerrus, 1985).
Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä. (Äänikirja Yle Areenassa)
Milla Peltonen: Erakot : Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita (Into, 2020).
Milla Peltonen: Paperilla seisova Perkele : Hannu Salaman elämä ja kirjat (Into. 2016).

Karri ”Paleface” Miettinen:
Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu (Into, 2019).
Flea: Happoa lapsille (Like, 2020).
Inkamaija Iitiä—Hannu Häkkinen—Jaana Onatsu: Julkinen ja kätketty Suomi (Kansallismuseo, 2017).
Karri Paleface Miettinen: Viides Maamme-kirja, eli, Ajatuksia suomalaisuudesta (Like, 2017).
Karri Paleface Miettinen: Kolmetoista kertaa kovempi : räppärin käsikirja (Like, 2019).

Janne Bomqvist:
Heikki Harma & Tuula KousaHector : asfalttihippi : muistelmia putkiradiosta Ruusuportille (Otava, 2017).
Kauko RöyhkäMarjatan poika : muistelmat 1. (Docento, 2019).
Sixten Korkman: Talous ja utopia (Docento, 2012).

Saara Turunen:
Katariina Huttunen: Surun istukka (Kustantamo s&s, 2019).
Racel CuskÄäriviivat-trilogia (Kustantamo s&s, 2018).
Caroline Criado PerezNäkymättömät naiset (WSOY, 2020).
Saara Turunen: Rakkauden hirviö (Tammi, 2015). Saara Turunen: Sivuhenkilö (Tammi, 2018).




LISÄÄ JUTTUJA:

Kaikki rahasta