Kirjavuoden 2020 suosikkeja

Palataan vielä hetkeksi viime vuoden tärkeimpiin kirjoihin. Uusi kirjavuosi on jo hyvässä vauhdissa, ja useilta Kirjavuosi 2020 -juttusarjaan osallistuneilta on jo ilmestynyt uusi teos.

Nyt on syytä tarttua Susinukke Kosolan kutkuttavaan genrehybridiin Turkoosi vyöhyke – Tutkielma yksinäisyyden väriopista (Sammakko) ja kulkea JP Koskisen kanssa Hiilijalanjäljillä (Like). Kannattaa pohtia myös Saara Turusen kanssa Järjettömiä asioita (Tammi) tai upota Pauliina Vanhatalon elämäkerralliseen teokseen Tuntemani maailma (S&S).

Päätin lukea kaikki kirjailijoiden esiin nostamat kirjat. En olisi löytänyt kaikkia hienoja teoksia ilman kirjailijoiden suosituksia. Nyt valaiseva urakka on loppusuoralla, ja sieltä löytyi lopulta myös oma suosikkini. Ilahduin jokaisesta Kuiskeen lukijan viestistä. Moni oli löytänyt uutta mielenkiintoista luettavaa.

Pyysin kirjailijoita mukaan sumealla logiikalla, joten yhteisistä teemoista tai trendeistä ei voi tehdä johtopäätöksiä. Valinnat olivat pääosin kotimaista kirjallisuutta palkintolistojen ulkopuolelta. Esiin nousi erityisesti spekulatiivinen fiktio, uuskumma (new weird) sekä huoli ympäristöstä. Muunsukupuolisuutta käsittelevä Taneli Viljasen lajirajoja rikkova esseeteos Varjoja, usvaa (Poesia) oli kahden kirjailijan valinta.

Olin iloisesti yllättynyt, että lähes kaikki pyytämäni kirjailijat vastasivat. Oululaisten kulttuurivaikuttajien raadista muodostui monipuolinen, ja oli hienoa saada mukaan myös kulttuurijulkaisujen päätoimittajat. Suuret kiitokset kaikille!

Myös Kuiskeen toimittajat lukivat koronavuotena paljon. Juttusarjan lopuksi osa toimittajistamme kertoo valinnoistaan.

Pete Huttunen

Pete Huttunen päätyi Katja Kaukosen teokseen Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan. Kuva Mari Kivioja.

Toimin Kuiskeen päätoimittajana, ja viime aikoina olen keskittynyt kiusaamaan kirjailijoita ja kulttuuripersoonia kummallisilla juttusarjoilla. Opiskelen Oulun yliopistossa vaihtelevasti ja vaiheillen humanistisia aineita. Entisinä aikoina ravasin aktiivisesti kulttuuririennoissa, festareilla ja keikoilla.

– Viime vuoden tärkein kirja vaihtui useaan kertaan viimeisten kuukausien aikana. Valintani olisi voinut olla perustellusti Selja Ahavan Nainen joka rakasti hyönteisiä, Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet (Teos) tai Anni Kytömäen Finlandia-voittaja Margarita (Gummerus).

– Lopulta suurimman vaikutuksen teki Katja Kaukosen maaginen ja humaani Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan (WSOY). Ryhmä mieleltään sairaaksi tuomittuja naisia lähetetään syrjäiselle saarelle toipumaan – tai unohtumaan. Kaikilla on tarinansa. Teoksen kieli on runollista ja kaunista. Jokaisella lauseella, jokaisella sanalla on juuri sille kuuluva paikka ja merkitys.

– Teos on äärimmäisen taitavasti rakennettu ja sen kerrostettu symboliikka hämmästyttää sivu toisensa jälkeen. Poimin lukiessa muistiin ja paperille ajatuksia ja niiden virtaa. Palaan teoksen maailmaan varmasti vielä useasti.

Tiina Kukkoaho

Tiina Kukkoaho valitsi viime vuoden kirjoista Matt Haigin teoksen Keskiyön kirjasto. Kuva Jenny Prokkola.

Tiina Kukkoaho on Kulttuurimedia Kuiskeen toimituspäällikkö. Hän lukee mielellään etenkin suomalaisten esikoiskirjailijoiden teoksia. Kirjoittaminen, lukeminen ja laulaminen ovat hänen rakkaimpia harrastuksiaan. Tiina on koulutukseltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka on opiskellut lisäksi informaatiotutkimusta sekä viestintää.

– Kirjavuosi oli upean monipuolinen. Historiallisen romaanin ystävänä nautin erityisesti Anna Kortelaisen Erik Edelfeltistä kertovasta Tulirinnasta (Tammi) sekä Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan kahdeksannesta osasta Pukija (Otava).

– Molemmat kirjailijat punovat faktan taitavasti fiktioon ja rakentavat kiehtovan tarinan aikanaan eläneiden vaikuttajien elämänvaiheista. Teoksissa historia herää henkiin uudella ja mielenkiintoisella tavalla.

– Luen harvoin käännöskirjallisuutta, mutta viime vuonna Matt Haigin fantasiaa hyödyntävä teos Keskiyön kirjasto (Aula & Co) teki vaikutuksen käsittelemällä vakavia aiheita uudesta näkökulmasta.

– Kuolemanhaluinen päähenkilö pääsee kokeilemaan, olisiko jokin menneisyydessä eri tavalla tehty valinta mahdollistanut paremman elämän. Kirjan tarina monipuolisine variaatioineen on lohdullinen muistutus siitä, että katumuksen aiheet ovat lopulta turhia, Kukkoaho pohtii.

Katariina Kärkkäinen

Katariina Kärkkäinen valitsi Elisa Aaltolan ja Birgitta Wahlbergin toimittaman artikkelikokoelman Me & muut eläimet – Uusi maailmanjärjestys.

Katariina Kärkkäinen on Kuiskeen toimittaja ja kauneudenhoitoalan yrittäjä. Katariina on kirjoittamisen ja kirjallisuuden ystävä. Hän viimeistelee kirjallisuuden pro gradu -tutkielmaansa Laura Gustafssonin romaanista Huorasatu.

– Vuonna 2020 luin enemmän tieto- kuin kaunokirjallisuutta. Toivon, että tämä vuosi tasaa näitä voimasuhteita, mutta olen iloinen, että tutustuin moneen hienoon ja mieltä avartavaan teokseen. Kriittinen eläintutkimus on kiinnostava ja houkutteleva aihe, Kärkkäinen kertoo.

– Elisa Aaltolan ja Birgitta Wahlbergin toimittamassa artikkelikokoelmassa Me & muut eläimet – Uusi maailmanjärjestys (Vastapaino) pohditaan ihmisen ja eläimen suhdetta ja huomautetaan, että ihminen on lopulta eläin muiden joukossa.

– Parasta tässä monialaisessa teoksessa on perusteellisuus, positiivinen vire ja katsominen tulevaisuuteen. Ehkä kaikista synkistä luonnontilaan ja luontoon liittyvistä uutisista huolimatta elämme joskus ihmisten ja muiden lajien kanssa sovussa.

Tiia Leponiemi

Tiia Leponiemen valinta on Selja Ahavan Nainen joka rakasti hyönteisiä.

Tiia Leponiemi on koulutukseltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Tällä hetkellä hän opiskelee luonto-ohjaajaksi ja toimii yrittäjänä alkutuotannossa sekä matkailualalla.

– Minulla on yleensä samaan aikaan kesken tieto- ja kaunokirjoja, mutta lukemisen määrä vaihtelee. Jos eteen tulee mielenkiintoinen teos, uppoudun siihen täysin.

– Valitsen Selja Ahavan teoksen Nainen joka rakasti hyönteisiä (Gummerus). Vaikutuin teoksen monipuolisuudesta ja ääripäistä. Kirja on samanaikaisesti kaunis, kauhea, historiallinen, moderni ja ajankohtainen.

– Onnistunutta äänikirjaa kuunnellessa huomioni kiinnittyi sekä kirjailijan käyttämään kieleen että monitasoiseen tematiikkaan. Kansi on myös upea, Leponiemi kertoo.

Varpu Askinen

Varpu Askinen valitsi valitsi viime vuoden uutuuksista Anu Kaajan romaanin Katie-Kate.

Varpu Askinen on turkulainen filosofian maisteri. Varpu työskentelee tällä hetkellä henkilökohtaisena avustajana. Vapaa-ajallaan hän viihtyy kirjojen, musiikin, hapanjuurileivonnan ja kuntoilun parissa.

Varpun intuitiivinen valinta vuoden tärkeimmäksi kirjaksi on Anu Kaajan Katie-Kate (Teos).

– Anu Kaajan kolmatta romaania Katie-Kate mainostetaan raflaavasti: ”Mitään tällaista et ole koskaan lukenut”. No en tosiaan ole! Siksi tätä romaania on vaikea edes kuvailla.

– Mustaa huumoria sisältävä feministinen romaani yhdistää nerokkaasti pornokuvastoa ja prinsessasatuja. Kaajan käyttämä kieli on omaperäistä, hän sekoittaa taitavasti faktaa ja fiktiota. Romaani hämmentää, naurattaa, tyydyttää – ja innostaa tekemään google-hakuja prinsessa Dianasta, Askinen kertoo.

Eira Huusko

Eira Huusko on melkein valmis tieteiden ja aatteiden historian maisteri. Hän viihtyy parhaiten antikvariaateissa ja metsässä. Eiran kuulokkeissa soi aina jotain raskaampaa, yleensä black metallia tai punkkia. Hänen lempikirjailijoita ovat Henry David Thoreau, Tove Jansson ja Jussi Seppänen.

– Kirjavuoden 2020 hienoin kirja oli Jussi Seppäsen Jussi Seppänen (WSOY). Kirjan kieli on kaunista, ja kokemus täydentyy Jussin omintakeisen elämänmyönteisyyden ansiosta.

– Seppänen opettaa autofiktiivisessa teoksessaan lukijaa elämään omilla ehdoillaan – tanssimaan diskopallon sirpaleisessa valossa, tarttumaan pelkoon ja voittamaan se.

Lue myös:

Ensimmäisessä osassa kirjailijat Emmi Itäranta, J. S. Meresmaa, Magdaleena Hai ja Saara Turunen.
Toisessa osassa kirjailijat Jani Saxell, Laura Gustafsson, Susinukke Kosola ja Iida Rauma.
Kolmannessa osassa kirjailijat Marko Hautala, JP Koskinen, Mia Myllymäki ja Harri Linnera.
Neljännessä osassa kirjailijat Pauliina Vanhatalo, Elina Rouhiainen, Timo Harju, Eeva Maria al-Khazaali ja Jere Vartiainen.
Viidennessä osassa oululaiset kulttuurivaikuttajat Piia Rantala-Korhonen, Alma Lehmuskallio, Jouni Pääkkölä, Juhani Oivo, Paavo J. Heinonen, Laura Juntunen ja Tanja Kyngäs.

LISÄÄ JUTTUJA: