Kirjavuosi 2020

Kirjavuosi 2020 -sarjan kolmannessa osassa valinnoistaan kertovat Marko Hautala, JP koskinen, Mia Myllymäki ja Harri Linnera. Tällä kertaa kirjailijoiden valinnoissa on mukana kauhua, rikoksia, dystopiaa ja spekulatiivista fiktiota.

Jälleen oli ilahduttavaa, että esiin nousi vuoden parhaita kirjoja, joista kaikki eivät ole saaneet suurta julkisuutta. Kirjat ja ehkäpä kirjailijatkin keskustelevat. Keskusteluun pääsee mukaan lukemalla niitäkin kirjoja, joita ei tavallisesti kirjastosta hoksaisi varata.

Kysyin kirjailijoilta intuitiivista vastausta, vuoden parasta ei ollut pakko valita. Mahdollisuus oli nostaa näkyville myös teoksia, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota.

Marko Hautala mainitsee useita kauhukirjoja, ja varsinainen valinta on kotimaista kauhua. JP Koskinen harkitsi pitkään ja valitsi lopulta Jani Saxellin uutuusromaanin. Saxell oli mukana juttusarjan toisessa osassa. Mia Myllymäki miettii maailman tuhoa sekä toivoa dystopian kautta ja Harri Linnera pohtii rikosgenren vallankumousta.

Marko Hautala

Marko Hautalan valinta on Lotta-Liisa Joelssonin romaani Nailpolish.avi. Kuva Veikko Somerpuro.

Suomalaisen psykologisen kauhun mestari Marko Hautalan teoksia on käännetty kahdeksalle kielelle. Hautala sai Kalevi Jäntin palkinnon romaanista Käärinliinat (Tammi 2009) sekä Tiiliskivi-palkinnon romaanista Itsevalaisevat (Tammi 2008). Viime vuonna Hautalalta julkaistiin painostavan ahdistava kauhuteos Pimeän arkkitehti.

Marko Hautalan valinnat ovat kauhua täynnä.

– Vuosi 2020 oli hyvä suomalaiselle kauhukirjallisuudelle. Omaan tutkaani osuivat ainakin Johanna Sinisalon Vieraat (Karisto), Ilkka Auerin Noidankiro (Haamu Kustannus), Mia Myllymäen Kirosielu, rajanhaltia (Osuuskumma), Anne Leinosen Katve (Osuuskumma) ja Samuli Antilan Rojuhauta (Osuuskumma).

– Yksi merkkipaalu oli myös Juri Nummelinin suomalaisen kauhukirjallisuuden historiikki Kuoleman usvaa ja pimeyttä (Oppian).

– Ulkomaisista erityisen vaikutuksen teki Paul Tremblayn sattuvasti pandemia-aiheinen Survivor Song (William Morrow), jonka aloitus tuli minulle jopa uniin.

– Varsinainen nostoni on kuitenkin Lotta-Liisa Joelssonin romaani Nailpolish.avi (Karisto). Luulen että Joelssonin visio täsmentyy vielä ja että häneltä on lupa odottaa todella mielenkiintoista kauhukirjallisuutta jatkossa, Hautala kertoo.

JP Koskinen

Juha-Pekka Koskisen valinta on Jani Saxellin Helsinki Underground. Kuva Toni Härkönen.

JP Koskinen on julkaissut romaaneja, novellikokoelmia, tietokirjoja sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Ystäväni Rasputin (WSOY 2013) sekä Tulisiipi (Like 2019) olivat Finlandia-palkintoehdokkaina. Tulisiipi voitti Savonia- ja Vuoden kirja -palkinnot. Koskiselta on julkaistu tänä vuonna ilmastoaiheinen tietokirja Hiilijalanjäljillä (Like). Myöhemmin keväällä ilmestyy lastenkirja Gabriel Hullo & aavelaivan arvoitus (Haamu Kustannus).

– Pitkään harkittuani valintani on jo alkuvuodesta ilmestynyt Jani Saxellin Helsinki Underground (WSOY).

– Teos on kiihkeä mystismaaginen kertomus tulevaisuuden Helsingistä, jossa menneisyys alkaa virrata monellakin tasolla. Kirjan eri kerrokset kutovat taitavasti yhteen sen mitä oli, olisi voinut olla ja mitä voi olla vielä tulossa, Koskinen kertoo.

Mia Myllymäki

Mia Myllymäki valitsi uutuuksista Antti Hyyrysen romaanin Viimeinen Atlantis. Kuva Siru Kamula.

Kirjailija-novellisti Mia Myllymäki kirjoittaa monipuolista spekulatiivista fiktiota. Häneltä julkaistiin viime vuonna historiallinen seikkailufantasia Tuulten amiraali (Osuuskumma) sekä kauhukirja Kirosielu, rajanhaltia. Myllymäen teemoja ovat valta ja vapaus.

Mia Myllymäen valinta on metallimuusikkonakin tunnetun Antti Hyyrysen Viimeinen Atlantis (Like).

– Viimeinen Atlantis on synkkä kuvaus tulevaisuudesta ja pysäyttävä lukukokemus. Romaanin ajatus on, että voimme vielä muuttaa nykyisen kehityssuunnan.

– Kirjan maailmassa tuho on väistämätön, meidän tuhomme ei tarvitse olla. Hyyrynen on kirjoittanut vetävän tarinan, jossa hahmot ja käänteet ylittivät odotukseni. Alkusivuille astuessani kuvittelin lähteväni aivan toisenlaiselle matkalle kuin mitä lopussa paljastui, Myllymäki kertoo.

Harri Linnera

Harri Linnera valitsi Marko Kilven teoksen Undertaker – Kuoleman kosketus.

Harri  Linnera on ollut mukana  Juri Nummelinin toimittamassa antologiassa Kirotun kirjan vartija: suomalaisia Cthulhu-tarinoita (Jalava 2016) sekä kauhu-novellikokoelmassa Juhannusmorsian: valon ja varjon tarinoita (Varjo Kustannus 2019). Keväällä häneltä ilmestyy novellikokoelma Suomalaisia pahan mielen tarinoita (Kovasana Kustannus).

Linneran valinta on Marko Kilven Undertaker – Kuoleman kosketus (Crime Time).

– Marko Kilven Undertaker-sarja on ollut väkevä tuulahdus melko pahasti kaavoihinsa kangistuneen ja virttyneen rikosgenren saralla, kenties jopa jonkinmoinen vallankumous. Kilven äärimmäisen tiivis ja terävä ilmaisu teki vaikutuksen jo Undertakerin ensimmäisessä osassa.

– Ote ei löysty myöskään sarjan neljännessä ja päättävässä osassa. Oikeastaan päinvastoin. Harvassa ovat ne rikosromaanit, jotka jo ensimmäisillä sivuillaan ottavat yhtä vahvan niskalenkin kuin Kuoleman kosketus.

Juttusarjan neljännessä osassa valinnoistaan kertovat Pauliina Vanhatalo, Elina Rouhiainen, Timo Harju sekä Eeva Maria al-Khazaali.

Lue myös:
Juttusarjan ensimmäisessä osassa mukana ovat Emmi itäranta, J.S. Meresmaa, Magdalena Hai ja Saara Turunen.
Juttusarjan toisessa osassa viime vuoden suosikeistaan kertovat Jani Saxell ja Laura Gustafsson, Susinukke Kosola ja Iida Rauma.

LISÄÄ JUTTUJA: