Haastattelussa: Jarmo Teinilä ja Kanerva Kartano

Sillivika ja Päestikka seikkailevat Savo-Karjalan metsissä. Kovasana-kustantamon perustaja Jarmo Teinilä ja kuvataiteilija Kanerva Kartano ovat luoneet yhdessä lastenkirjasarjan, josta on nyt julkaistu kaksi ensimmäistä osaa.

– Päestikka-hahmo ilmestyi minulle, kun olin töissä yövuorossa, naurahtaa Jarmo Teinilä kertoessaan Päestikan historiasta. Kanerva tavoitti mielikuvani hahmosta silmien asentoineen kaikkineen, Teinilä kertoo.

Päestikka oli syntynyt, ja pariskunnan yhteinen työ kirjoittamisen ja kuvittamisen parissa jatkui. Kirjasarjan ensimmäinen osa Villisika nimeltään Sillivika kertoo yksinäisyydestä ja ystävyyden löytämisen ilosta.

Toisessa osassa Päestikka – Tömpsistä mökkeröiseen! Päestikka rakentaa taloa. Teemana on yhteisöllisyys, ekologisuus ja luonto. Tapahtumat sijoittuvat Pielisen rannoille ja mökki rakennetaan Paalasmaalle.

Kirjoissa käytetään yleiskieltä, mutta Päestikka puhuu savoa.

– Isäni suku on Savosta kotoisin ja vietin lapsuuteni kesät Savo-Karjalan kielimaisemissa. Jarmo tavoitti intuitiivisesti lapsuuteni tunnelmat tekstiä kirjoittaessaan, Kanerva kertoo. 

Kirjojen mielikuvituksellisuus inspiroi lapsia ja aikuisia.

Maaginen yhteys kannattelee

Kanerva Kartano on valmistunut kuvataitelijaksi Tampereella ja työskentelee yhteisötaitelijana. Työssään hänellä on tärkeimpinä arvoinaan inhimillisyys ja ihmisten välisten kohtaamisten syventäminen taiteen keinoin. 

Mielikuvitus, leikki, ilo ja lempeä ekspressiivisyys ovat kuvituksissa Kanervan taiteellisen tyylin ytimenä.

– Tove Jansson on ollut esikuvani läpi vuosien. Janssonin luomat eloisat hahmot ja filosofinen ote kiehtovat. Hahmoissani on rentoutta ja liikkuvuutta, Kanerva kuvailee.

Jarmo Teinilä on yhdistänyt kirjoissaan duunarin ja kirjailijaälykön identiteetin osasia ja kertoo niistä syntyvän kohtaamisia maailmojen välille. 

– Anarkistinen ote on minulle tyypillinen tapa lähestyä maailmaa. Käytän tekstissäni myös popkulttuurin piirteitä. 

Yhteiset kirjat syntyvät ja kehittyvät arjen ja maagisuuden risteyksissä.

– Vastakohdat peilaavat toisiaan, ja ilman toista ihmistä emme olisi olemassa. Kohtaamisista muodostuu kokonaisuus, Jarmo pohtii läheisen vuorovaikutuksen merkitystä. 

Elämää ja leikkiä

Jarmo ja Kanerva pohtivat lastenkirjojen tarkoitusta. Lastenkirjoissa on hyvä olla haastavuutta ja monikerroksisuutta, ja niiden ei tule olla ensisijaisesti viihdettä vaan herättää lukijoissa ja kuulijoissa syviäkin tunteita.

Teinilä kertoo, että aikuisille ja lapsille suunnattujen kirjojen tekemisen prosessissa on paljon samaa.

– Esikoisromaanini Tuonelan mustat linnut (2017) kuvaa lapsuuteni tunnelmia, ja kirjassa on myös synkkiä sävyjä. Kirja on pastissi Dostojevskin Rikos ja rangaistus -kirjasta, joka on suodatettu lapsuuteni kautta, Teinilä kertoo.

Teinilä pohtii, miten hän on muuttunut kirjailijana uransa aikana.

– Mitä pidemmälle kirjailijan ura etenee, sitä herkemmin aistin. Jos lähden käymään kaupassa, tapaan matkalla monta tyyppiä. Arkisetkin tapahtumat herättävät ajatuksia ja tunteita.

Teinilän romaanit ovat kuitenkin fiktiota. Elämäkerrallinen tapa kertoa on muuttunut ja jalostunut, vaikka itseään ei kirjailija voi koskaan häivyttää.

– Elämänkokemukset vaikuttavat kaikkeen, ja ajankohtaisissa lastenkirjoissa on muistoja myös omasta lapsuudestani, Jarmo kertoo.

– Oikeat tunteet, oikea elämä suodattuvat taiteen läpi, Kanerva täydentää.

Lastenkirjoissa on mahdollisuus leikitellä, maagisuus ja arkisuus kohtaavat. Teinilä yhdistää arkisiin tarinoihin Itämeren mytologiaa, maahisia ja tuonpuoleisia hahmoja. Pariskunta on luonut lastenkirjoihin myös aikuisille kiinnostavia yhteyksiä kirjallisuuteen ja taidehistoriaan. 

– Kirjailija Matti Pulkkisen esikoiskirjan nimi Ja pesäpuu itki (1977) on otettu kirjaan repliikiksi. Kirja kuvaa maaseudun muutosta ja surua siitä, kun pellot laitettiin pakettiin, Jarmo kertoo.

Kanerva sanoo, että hän on kuvituksessaan jäljitellyt Akseli Gallen-Kallelan Palokärki-maalausta (1892).

Kanerva Kartanon kuvitusta kirjassa, Villisika nimeltään Sillivika, mukaillen Akseli Gallen-Kallelan Palokärki maalausta.

Yhteinen matka

Pariskunnan yhteistyö on ollut inspiroivaa, toisen idea on herättänyt toisen luovuuden. Vastavuoroisuus ja yhteinen matka työn äärellä on ollut rikas ja antoisa kokemus.

– Vääntöä on tuottanut vain seuraavan kirjan aihe, mutta siitä ei nyt sen enempää, Kanerva ja Jarmo vilkaisevat toisiaan salaperäisesti.

Jäämme odottamaan miten Sillivian tarina jatkuu. Kaikuuko räppi yli vaarojen?

Teinilän ja Kanervan lastenkirjasarjan kaksi ensimmäistä osaa: Villisika nimeltään Sillivika ja Päestikka – Tömpsistä mökkeröiseen!

Jarmo Teinilä on kirjailija, Kovasana Kustannuksen perustaja ja kustantaja. Hän on kirjoittanut kuusi romaania sekä tehnyt Kanerva Kartanon kanssa yhdessä kaksi lastenkirjaa. Teinilä on filosofian maisteri, pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede.

Kanerva Kartano on kuvataiteilija. Kuvataiteilijan tutkinnon suoritettuaan Kanerva on on työskennellyt kuvataideopettajana ja toimii nykyisin yhteisötaiteilijana. Kartano on luonut Teinilän kanssa yhdessä lastenkirjojen satumaailmat. Hän tekee kansigrafiikoita romaaneihin sekä digitaalista taidetta.

Kovasana Kustannus syntyi tarpeesta tuoda kotimaiseen kirjallisuuteen rosoisuutta. Kovasanan kirjailijat ovat häpeilemättömän populaareja, joskus korkeakirjallisia, mutta aina yllättävällä tavalla persoonallisia ja omaehtoisia.

Kivasana on Kovasanan lastenkirjasarja. Kivasanan ajatus on, että kirjojen maailmaan sukeltaminen on lapsille tilaisuus nauttia saduista – käsitellä tunteita tarinoiden kautta.

Juttua muokattu 8.12. klo 11.45. Tarkennettu otsikon paikannimeä ja lisätty kuva kirjojen kansista.

LISÄÄ JUTTUJA: