Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset
Maailma naisen silmin
Näkymättömät naiset: Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille on englantilaisen Caroline Criado Perezin toinen tietoteos, joka on saanut sekä Royal Societyn arvostetun Vuoden tiedekirja 2019 -palkinnon että Financial Timesin Vuoden bisneskirja 2019 -palkinnon. Teos johdattelee naisnäkökulmaan vakuuttavan viiteaineiston kera.
Perez puhuu sukupuolidatan puutteesta, jonka johdosta elämä maapallolla on vääristynyt mieskeskeiseksi naisia sortaen, uhmaten ja jopa tappaen. Sukupuolidatan puutteella hän tarkoittaa, että suurin osa maailman hallitsevassa asemassa olevista ihmisistä on miehiä, joilta puuttuu naisnäkökulma, ja siten päätöksenteko vääristyy mieskeskeiseksi.
Perez tulkitsee taloutta, lääketiedettä ja jokapäiväistä elämää naisen silmin. Saatuani tämän feministisen teoksen käsiini tunsin piteleväni kirjaa, joka sisältää tulenarkaa sanomaa. Suurella mielenkiinnolla avasin kirjan. Näkymättömät naiset vaativat päästä kertomaan tarinaansa.
Naiset kivisimmän tien kulkijoina
Perezin tutkimustyössä esimerkkejä naisen elämän epäkohdista riittää. Työelämässä naiset tekevät työtä pienellä palkalla, epäedullisilla työsopimuksilla ja kehnoissa työoloissa. Kaikki naiset eivät edes voi osallistua työelämään vaikka niin haluaisivat, sillä naiset tekevät paljon palkatonta hoivatyötä ja kotityötä, jolloin vuorokauden tunnit eivät riitä töissä käymiseen.
Viime vuosien muutoksia työelämässä ruoditaan naisnäkökulmasta. Pirstaleisen työn tiedetään lisääntyneen maailmanlaajuisesti, mutta julkisissa keskusteluissa ei noteerata sitä seikkaa, että prekariaatin enemmistön muodostavat naiset.
Vaikka nainen onnistuisi saamaan vakituisen työn, ei tasa-arvo työpaikoilla toteudu. Naisia väheksytään ja naisten puheet myös keskeytetään huomattavasti useammin kuin miesten. Tämän sai kokea jopa Hillary Clinton vaalikampanjansa aikana.
Perezin tulkitsemat tutkimustulokset hätkähdyttävät sivu toisensa jälkeen. Tiesitkö, että naisen sydänkohtaus ei yleensä ole oireiltaan samanlainen kuin miehen, mutta sydänkohtaus tunnistetaan miehen oireiston perusteella? Toisin sanoen moni naisen sydänkohtaus jää diagnosoimatta.
Naiset kärsivät myös enemmän lääkkeiden sivuvaikutuksista, koska lääkkeet on suunniteltu ihmiskeholle, joka vastaa miehen kehoa. Totta tosiaan, anatomian kurssilla piirros ihmiskehosta on aina miehinen.
Bruttokansantuotekin on kirjan näkökulmasta mielenkiintoinen aihe. BKT ei sisällä palkatonta työtä. Palkaton työ muodostaa kuitenkin jopa 50 % kokonaistuottavuudesta rikkaissa maissa köyhistä maista puhumattakaan. 1970-luvun tuottavuuden aikakausi perustuukin juuri siihen, että naiset siirtyivät massoittain työelämään. He ryhtyivät ostamaan vaatteensa ja ruokansa kaupasta sen sijaan että olisivat tehneet ne itse. Todellista tuottavuuden kasvua ei siis tapahtunut, naisten tekemä näkymätön työ vain muuttui näkyväksi.
Feminististä tutkimusta bisneselämään
Tämä teos ei ole suotta palkittu bisneskirja. Perez havainnoi, miksi naisnäkökulmaa kannattaisi hyödyntää enemmän tuotekehittelyssä. Esimerkkinä Perez antaa rintapumpun, joka on kivulias, äänekäs ja vaikea käyttää. Voisiko joku nainen siis kehittää pumpun, jota olisi mielekkäämpi käyttää?
Toisena esimerkkinä Perez avaa hurrikaani Katrinan jälkeisiä tapahtumia. Kyseisen luonnonkatastrofin jälkeisen New Orleansin jälleenrakennustyö tehtiin suurten yksityisten rakennuttajien johdolla. Yksityiset yritykset kelpuuttivat asuntoihinsa vain maksukykyisimmät asukkaat, joka syvensi alueen asukkaiden eriarvoisuutta ja pahensi kaikkein köyhimpien ongelmia. Perez tarttuu epäkohtaan huomauttaen, että hurrikaani Katrinan tuhot vaikuttivat kaikkein eniten afrikkalaisnaisiin, jotka olivat jo ennestään kaupungin huono-osaisimpia.
Nekin onnekkaat, joilla oli varaa uuteen asuntoon, kohtasivat ongelmia. Uudet asuinalueet olivat huonojen joukkoliikenneyhteyksien päässä, kaukana päiväkodeista ja terveysasemista. Elämä vaikeutui erityisesti naisilla, joiden arkeen kuului paljon liikkumista kodin, päiväkodin, työpaikan ja kauppojen välillä. Perez huomauttaakin, että naisnäkökulman huomioiminen kaupunkisuunnittelussa helpottaisi naisten elämää.
Kriittinen huomio paikallaan
Välillä Perez nostaa esimerkkejä, jotka eivät vaikuta suurilta epäkohdilta. Mukulakivikadut eivät ole korkokengillä liikkuvalle sopiva alusta. Perezin mukaan mukulakivikatuja ei olisi, jos naiset saisivat päättää. Perez ei kuitenkaan lähde pohtimaan itse korkokengän historiaa. Miten korkokenkä päätyi naisten asusteeksi?
Perezin esitystapa on epäkohtiin takertuva ja naisen tuskassa kieriskelevä. Itse uskon positiivisen asenteen voimaan. Mieluusti olisin lukenut kappaleen naisen merkityksestä yhteiskunnan henkiselle hyvinvoinnille. Nainen on empatian ylläpitäjä raadollisessa maailmassa, ja tätä yhteiskuntien tulisi tukea.
Naisen synkkä historia
Ennen jälkisanoja Perez lataa vielä raakoja faktoja naisiin kohdistuvasta väkivallasta, joka on leimahtanut liekkeihin luonnonkatastrofien ja sotien lieveilmiönä ympäri maailman ja kautta historian. Naisia on pieksetty, kidutettu ja raiskattu. Naisten liikkumista on rajoitettu ja tiedon saanti estetty. Kaiken tämän miesvaltainen maailma sivuuttaa, koska virallista tutkimustietoa ei ole saatavilla.
Suljen kirjan kaikessa hiljaisuudessa. Tämä ei ollut kirja naisten oikeuksista vaan ihmisoikeuksista.
LISÄÄ JUTTUJA:
