Taiteilijanimellä työskentelevän Tullan syyt pysyä nimimerkin takana ovat muuttuneet matkan varrella. Alkuun runot olivat vain harrastus, niiden alatyylisten tekstien vuoksi hän ei halunnut julkistaa nimeään. Nyt kun runot menevät kuin kuumille kiville, hän kokee edelleen tärkeäksi saada olla rauhassa.
– Jos joutuisin vielä hätistelemään paparazzeja kintereiltäni, niin olisihan se vähän liikaa. Ystäväni kyllä muistuttavat mitä tuli tehtyä viikonvaihteessa, en tarvitse siihen seiskapäivää.
Mies kertoo myös pitävänsä tärkeänä lukijan itsestään saamaa kuvaa, eikä halua särkeä sitä.
Yhdellä jos toisella varmasti herää mielenkiinto nimimerkin takana pysyttelevää kirjailijaa kohtaan. Tarina nimimerkin takana on kirjailijan itsensä mielestä tylsän hauska. Hänen edellinen kustantaja soitti kysyäkseen, haluaisiko mies julkaista Runoja Rakkauden Ripulista -kirjan omalla nimellään vai nimimerkillä. Sekunti riitti ja Tapani Tulla oli syntynyt.
Tulla kertoo nauraen olevansa ihan tavallinen, villi ja vallaton, kova ja herkkä suomalainen mies.
Kun Elämän Punainen Lanka -kirjalle haettiin kustantajaa, ainoa edellytys oli, että projektia lähtisi viemään eteenpäin ihminen suurella sydämellä. Ei vain pelkkä kylmä kustannusyhtiö. Kirjailija kokee saaneensa tämän ja paljon enemmänkin. Yhteistyö Hilpeän Ajatuksen kanssa on ollut helppoa.
– Meistä on tullut ystäviä, ainakin koen näin. Kummankin on lupa olla juuri sitä mitä on.
Uusin kirja, Elämän Punainen Lanka, on henkilökohtaisempi kuin kaksi aiempaa. Kirjailijan mukaan tämä oli helpompi kirjoittaa, koska uskomattomat tarinat olivat jo olemassa. Sen lisäksi kustantamo Hilpeä Ajatus kannusti miestä kirjoittamaan rehellisesti, antaen vapaat kädet kirjan toteuttamiseen. Tulla kertoo antaneensa palaa karhean tunteikkaasti.
Elämän Punainen Lanka onkin kurkistus tunteitaan kursailemattoman miehen sielunmaailmaan, joka on mielenkiintoinen paikka suoraviivaisen ja sanoja säästelemättömän tyylinsä ansiosta.
Mies kertoo matkustelevansa paljon, sekä kulkevan aina silmät ja korvat auki. Hänen mukaansa ajatelmaan tai runoon tarvitaan tolkuton määrä muistiinpanoja.
Lopullisen muodon Tullan tekstit löytävät usein yön hiljaisina tunteina. Joskus hän palaa vanhaan tekstiin ja kirjoittaa sen uudestaan. Siitä tulee monesti kritiikkiä, mutta nämä pienet tekstinpätkät ovat hänen lapsiaan. Kirjailija kasvattaa niitä mielensä mukaan.
– Luulen, että jokainen pöytälaatikkorunoilijakin haluaa sisimmässään palautetta, niin halusin minäkin. Janosin vastausta, onko näennäisen yksinkertaisista teksteistäni mihinkään. Tulla naurahtaa ja kertoo usein kuulleen kommentin ”on se vähän erikoinen.”
– Ajattelin selvittää, kuinka erikoisia tässä ollaan ja ymmärtääkö ihmiset harrastamaani kaksois- tai kolmoisviestintää. Toinen tavoitteeni oli ilostuttaa ihmisiä.
Elämä, arki ja runot eivät saa olla liian vakavaa. Eihän? Kysyy Tulla.
Noin kolmen vuoden aikana Runoja Rakkauden Ripulista -facebooksivut on kerännyt uskomattomat 27 000 tykkääjää. Suosio on tullut Tullalle yllätyksenä.
– Olin koostanut jutuistani läjän paperia ja muutama ystäväni sanoi, että olen hullu, jos en julkaise mitään missään. Ja nyt muutama vuosi myöhemmin en vieläkään oikein ymmärrä, että tuhannet ihmiset näkevät sen mitä kommentoin tai muuten julkaisen. Nykyään olen koittanut siistiä suuni tai toisin sanoen kynäni, koska lukijoissani on myös hyvin nuoria ihmisiä. Tarkoitukseni ei ole pahoittaa kenenkään mieltä.
Sosiaalisessa mediassa Tullan runot koskettavat monia ja niitä jaetaan iästä riippumatta. Tulla sanoo olevansa äärimmäisen otettu sekä kiitollinen, jos ja kun lukijat poimivat rivien välistä positiivisen ja periksiantamattoman asenteen elämään. Se miksi Tullan lukijakunta on niin laaja, on hänelle itsellekin mysteeri.
– Hukun välillä kiitosviesteihin ja avunpyyntöihin, miten toimia eri elämän tilanteissa ja tietenkin joskus negatiiviseen palautteeseen. Hienoa on palaute missä muodossa tahansa, mutta on surullista, etten mitenkään ehdi vastata kaikille.
Sosiaalisen median runojen jakajat ja kommentoijat ovat pääosin naisia. Rohkeita miehiä näyttäisi olevan vähän. Vain kahdeksan prosenttia lukijoistani on miehiä ja vain muutama on kommentoinut tekstejä julkisesti, Tulla kertoo ja jatkaa, – jos mies kommentoi, voin olla melkein varma että se on aggressiivista uhoa. Odotan innolla lisää.
Runoja Rakkauden Ripulista -sivuilla on Tullan runoissa mukana Harri Kaukosalmen kuvat, jotka syventävät runojen sanomaa. Näistä upeista runokuvista on saatavilla postikortteja.
– Kirjoissa ei vielä ole kuvia, mutta jos niitä tulee, voin luvata että ne on Harri Kaukosalmen, tietenkin jos hän haluaa olla mukana kirjaprojektissa. Harri on todella iso osa koko tarinaa ja olisi mukavaa päästä kiittämään häntä huikeasta työstä Kaukosalmi-Tulla kirjalla.
Kirjailijan jo kuuluisaksi tulleesta pöytälaatikosta löytyy hänen runojensa lisäksi laskuja ja yksi romaanin alku. Romaanin loppuun saattamisesta Tulla vain haaveilee.
– Yksi käsikirjoitus on tulossa, jossa on tekstejä vain rakkaudesta.
Muille pöytälaatikkorunoilijoille – jotka vielä keräävät rohkeutta tulla ulos laatikosta – Tulla antaa vinkin.
– Kirjoita siitä mitä olet, äläkä yritä olla muuta kuin olet.
– Jos joku polkee sinut pinnan alle. Nouse ylös aina uudestaan ja olet kusessa enää kaulaa myöten.
Entä onko hyvin vähän haastatteluita antaneella kirjailijalla jotain sanottavaa lukijoilleen?
– Kun vaahdotaan ja vannotaan rakkauden nimeen, muistetaan ettei ihminen sinussa, hänessä ja läheisissä unohdu.
– Kiitos lukijat, kirjan ostaneet, tykkääjät, kommentoijat ja varsinkin Te, jotka ette tykkää. Te kaikki pidätte huolta, että kirjoitan jatkossakin.
Käy tutustumassa myös Runoja Rakkauden Ripulista -facebooksivuille.