Tove Jansson oli taiteilija, kuvittaja, taidemaalari ja professori. Hänet tunnetaan parhaiten muumihahmoista, jotka ovat ilahduttaneet lapsia ja aikuisia ensimmäisestä muumikirjasta Småtrollen och den stora översvämningen (1945) lähtien. Teos suomennettiin nimellä Muumit ja suuri tuhotulva (WSOY 1991).
Tove Jansson on aina ajankohtainen. Hänen elämästään julkaistiin juuri Zaida Bergrothin ohjaama elokuva Tove.
Monipuolisen taiteilijan tuotannosta on julkaistu myös sitaattikokoelmia. Katse horisontin yli – Sitaatteja merestä, luonnosta ja ihmisluonnosta (WSOY 2020) on koottu Janssonin runsaasta kaunokirjallisesta tuotannosta. Teos painottuu Janssonin ympäristöä ja luontoa koskeviin havaintoihin.
Meri oli joka suunnalla vitivalkoinen silmänkantamattomiin. Vasta silloin huomasimme, miten ehdottoman hiljaista oli. (Sitaatti teoksesta Haru, eräs saari)
Tove Jansson toteutti aikuisiällä haaveensa omasta saaresta ostamalla elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa Suomenlahdesta Klovharun saaren, jossa he viettivät aikaa lähes kolmenakymmenenä vuotena. Saarella vietetyt kesät ovat teoksessa keskeisessä osassa.
Katse horisontin yli tarjoaa Janssonin teräviä ja syvällisiä havaintoja ja huomioita merestä, luonnosta ja ihmisluonnosta. Teos tarjoaa myös Janssonin ajatuksia vuodenajoista, eläimistä, säistä sekä luonnonvoimista.
Janssonilla on ihailtava kyky huomioida, hahmottaa ja elävöittää meren, luonnon sekä ihmisluonnon piirteitä. Sitaatit ja teoksen kuvitus ovat avaimia taiteilijan sielunmaisemaan. ”Jos jonakin arkipäivänä pitää varansa bussivuorojen välissä, voi sattua että polku on tyhjä ja metsä aivan hiljainen.” (Sitaatti teoksesta Aurinkokaupunki)
Kirja on erittäin visuaalinen. Huolella valitut maalaukset herättävät jokaisen luvun antaen lukijalle mahdollisuuden virittäytyä seuraavaan aiheeseen. Sitaatit ja maalaukset on jaettu kategorioihin teeman mukaan. Maalausten lisäksi teos sisältää esimerkkejä Janssonin kuvituksista muumikirjoista sekä muista teoksista. Kirjan valokuvat antavat myös taiteilijalle kasvot.
Kirjassa korostuu Janssonin ehdoton rakkaus ja kunnioitus mereen ja luontoon. Ennen kaikkea teos pysäyttää pohtimaan suhdettamme ympäröivään luontoon ja maisemaan. Katse horisontin yli on kaunis teos.
Ajattele vaikka jos puutkin kärsivät! Niitä sahataan poikki ja ne huutavat vaikka sitä ei kuule. Ja kukkaset huutavat kun niitä poimitaan, ihan vähäsen. (Sitaatti teoksesta Kuvanveistäjän tytär: Albert)