Sampo Terho: Olev Roosin kyyneleet

Kasvutarina Saarenmaalta

Sampo Terho oli Sininen tulevaisuus -puolueen puheenjohtaja ja Sipilän hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri. Hän on myös tietokirjailija. Terho on kirjoittanut teokset Silmä silmästä – Kuolemanrangaistuksen historiaa (2007) ja Kohti parempaa Eurooppaa (2014). Olev Roosin kyyneleet on hänen esikoisromaaninsa.

Viron historian monet vaiheet yhden miehen silmin

Olev Roos on Urmas ja Sirle Roosin hiljainen, ujo mutta utelias ja kirjaviisas poika, joka kasvaa mieheksi Saarenmaalla. Viro on joutunut toisen maailmansodan taistelutantereeksi, sillä Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Neuvostoliitto vaatii Virolta ja muilta Baltian mailta sotilaallisia tukikohtia armeijalleen.

Vuonna 1940 Neuvostoliitto valtasi Viron saksalaisilta ja aloitti venäläistämistoimet, joihin kuului esimerkiksi virolaisten omaisuuden kollektivisointi ja kolhoosien perustaminen.

Sosialistinen järjestelmä pahentaa köyhyyttä ja tavarapulaa. Samalla pahenee Olevin isän, Urmaksen, käyttämä perheväkivalta, joka hiljentää entisestään hiljaisen pojan. Eräänä päivänä Urmas katoaa. Hänet on ilmeisesti viety Siperiaan, kuten monet muut neuvostovallan uhriksi joutuneet.

Olev tottuu uuteen arkeen, joka rakentuu lukemisesta sekä opinnoista, joiden tarkoitus on viedä poikaa eteenpäin elämässään. Akateemiset opinnot kuitenkin keskeytyvät, kun kapitalismiin uskova äiti ei anna lupaa liittyä Leninin kommunistiseen nuorisojärjestöön, Komsomoliin.

Mitä se Sirle sanoo kiitos Herran? Pitää sanoa kiitos puolueen!
Aivan niin… No onko vielä kinkkuakin?
Sitä ei ole.
Kiitos puolueen! Sirle sanoo ilmeettömänä.

Yksinäisiä vuosia

Olev kasvaa ahkeraksi sosialistisen järjestelmän työmieheksi ja pidättäytyy viinasta sekä ongelmista. Hän rakastuu kolhoosin uuteen työntekijään, Katiaan. Toivoton rakkaus antaa kypsymättömälle Oleville uudenlaisia tunteita, mutta ankara äiti kitkee ne pois, sillä hän ei pysty näkemään sosialistisen järjestelmän vankkumatonta kannattajaa miniänään.

Rakkaus Katiaan hälvenee, mutta sydämen särkee äidin yllättävä kuolema. Se jättää yksinäisen, sulkeutuneen ja kirjoihinsa tukeutuvan miehen yksin taloon, jossa hän kasvoi äitinsä kanssa. Vuodet vierivät eikä viereen löydy vaimoa.

Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 Viro saa jälleen pitkään kaipaamansa itsenäisyyden. Itsenäisyyden myötä turismi Viroon ja Saarenmaalle kasvaa. Turismiaallon mukana Saarenmaalle saapuu lomakohdetta etsivä Lahtisen pariskunta, joka ostaa Olevin lapsuudenkodin. Tutustumisen jälkeen yksinäinen, erakoitunut ja huonokuntoinen Olev saa viimeisinä vuosinaan kokea lämpöä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä hänet otetaan osaksi perhettä.

Fiktiota faktan ympärillä

Olev Roosin kyyneleet osoittaa, että Terho on taitava kauno- ja tietokirjailija. Hän on kietonut faktan fiktion ympärille. Viihdyttävä juoni kuljettaa lukijaa kahden suuren valtiovallan ja sortoa sekä pelkoa luovan sosialistisen järjestelmän läpi kohti vapautumista.

Kuvaukset sosialistisen järjestelmän aiheuttamasta pulasta ja virolaisten närkästyksestä puolueeseen tuovat lukunautintoon syvyyttä aikakauden arjesta. Kirja on myös kielellisesti vangitsevan kaunis.

Olev Roosin kyyneleet
Sampo Terho

WSOY
365 sivua


LISÄÄ JUTTUJA:

Erakot Suomen huonoimmin palkatut miehet Elbe Nissisen elämäntarina Teatteri Saagan kantaesityksenä