Sami Tissari: Krysa
Mitä jos?
Koneoppimisen isä Frank Rosenblatt kuoli veneonnettomuudessa kesällä 1971. Hetkinen, mitä jos hän ei kuollutkaan? Mitä jos se olikin vain Neuvostoliiton lavastama onnettomuus? Mitä jos hän ei painunutkaan pohjaan vaan nousi pinnalle neuvostoliittolaisen sukellusveneen kyydissä ja kehitti salaisessa tukikohdassa tekoälyä?
Sami Tissarin esikoisromaani Krysa perustuu ajatusleikkiin, ettei Rosenblatt kuollut, ja vaihtoehtoisesta todellisuudesta rakennetaan huima tarina. Kirjassa Rosenblattin kehittämän Krysan avulla kommunistisesta valtiosta kasvaa vuosikymmenten kuluessa maailman johtava valtio, eikä se suinkaan romahda!
Krysa muistaa minkä tahansa sille näytetyn tekstin, se kuulee kaiken mitä ympärillä puhutaan, se näkee kaiken eikä unohda mitään. Ja kun lukuisat Krysat kytketään toisiinsa sähköverkon avulla, sen minkä yksi kone saa tietoonsa tietävät pian kaikki. Koneiden ylivalta on alkanut. Koneet suunnittelevat synteettisiä ihmisiä, pyörittävät tehtaita, kuljettavat ajoneuvoja ja tekevät poliittisia päätöksiä. Ihmiset huomaavat pian olevansa tarpeettomia.
Pääosassa ihminen
Kirjassa tapahtumia seurataan neuvostoliittolaisen Pavel Dybenkon kautta. Tarina alkaa hänen lapsuudestaan. Hänen vanhempansa työskentelevät salaperäisellä Buratinon tehtaalla, joka on yksi outoja koneita valmistava laitos.
Teoksessa liikutaan useilla aikatasoilla: Pavelin lapsuudessa Buratinon kylässä, teini- ja nuoruusajan Suomessa sekä hänen aikuisuutensa Neuvostoliitossa ja Suomessa. Kirjan alkupuolella aikatasojen välillä liikkumista on haastava seurata. Pian yksityiskohdat kuitenkin linkittyvät toisiinsa, tarinan kokonaisuus alkaa muodostua, ja seuraaminen käy vaivattomaksi.
Tissari mainitsee jo kirjan alussa tärkeitä yksityiskohtia. Hän kertoo ainoan ihmismäisen valtion olevan Intia ja esittelee atomienergialla toimivan nuken. Näihin ja muihin lukuisiin yksityiskohtiin lukijan on syytä kiinnittää huomiota, sillä niiden merkitys paljastuu myöhemmin.
Tissarin huumorin ja ironian taju tulee esiin värikkään henkilögallerian kautta. Pavelin äidin ja isoäidin keskustelu on suorasanaista, jopa härskiä. Asko, Pavelin omalaatuinen nuoruudenystävä, uskoo saaneensa sitruunatoffeen tuoksuisen viestin toisesta galaksista. Asko on kehittänyt myös omalaatuisen huumebisneksen, joka perustuu faaraomuurahaisiin.
Kirjassa esiintyy lisäksi tietotekniikan suurnimiä, kuten Bill Gates. Myös hänen elämänsä on kulkenut hyvin eri tavalla Krysan hallitsemassa maailmassa.
Lopulta kyse ei ole tekoälystä, Krysasta tai sen valtavasta koneälystä. Kyse on meistä ihmisistä, ajatuksistamme, teoistamme ja ennen kaikkea valinnoistamme – siitä millaisia vaikutuksia niillä on ympäröivään maailmaan.
Spekulatiivista fiktiota
Tissari on kirjoittanut upean esikoisteoksen. Hän on punonut yllättävistä juonenkäänteistä kokonaisuuden, joka on todellinen seikkailu. Kirjailija leikittelee kiehtovasti vaihtoehtoisen historian ajatuksilla ja mahdollisuuksilla.
Esikoiskirjaksi teos on poikkeuksellisen upea tarina, joka pysyy kasassa alusta loppuun. Tarina tempaa mukaansa niin, ettei kirjaa voi laskea käsistään.
Tissari on yksi tämän vuoden Finlandia-ehdokkaista ja Krysa todellakin ansaitsee paikkansa ehdokkaiden joukossa. Kirjaa voi suositella kaikille absurdien mielikuvituksellisten tarinoiden ystäville.
LISÄÄ JUTTUJA:
