Victoria Aveyard: Punainen kuningatar
Yhdysvaltalaisen Victoria Aveyardin esikoisteos Punainen kuningatar sai ilmestyttyään osakseen valtaisaa ylistystä. Aveyardia itseään tituleerattiin hetimiten dystopian uudeksi kuningattareksi. Fantasiaa ja tulevaisuuden synkkiä yhteiskuntaoloja yhdistelevän Hopea-romaanisarjan ensimmäinen osa imaisee lukijan otteeseensa, muttei välttämättä täysin.
Kuvittele maailma, jossa ihmiskunta on jaoteltu hopeisiin ja punaisiin suonissa virtaavan veren mukaisesti. Hopeisilla on yliluonnollisia kykyjä, punaisilla ei. He pystyvät esimerkiksi räjäyttämään rakenteita mielen avulla tai lukemaan ajatuksia. Kirjan päähenkilö Mare Barrow, 17-vuotias tyttö, elää tuossa maailmassa, jossa hopeiset hallitsevat ja punaiset noudattavat heidän käskyjään. Mare on punainen ja hän on tottunut varastamaan rikkailta auttaakseen köyhää perhettään. Hän on tosin pian joutumassa samaan satoja vuosia kestäneeseen sotaan, johon hänen isoveljensäkin ovat jo aikoja sitten lähteneet.
Useiden sattumusten kautta tilanne onkin yllättäen se, että Mare on otettu hopeisten kuningaskunnan jäseneksi ja kihlattu prinssi Mavenille. Hänestä on tullut Mareena Titanos, jota koulutetaan hopeisten tavoille. Mare on jotain, mitä muut punaiset eivät ole − hän on jopa jotain enemmän kuin hopeiset. Punaisten kapinallisten Purppurakaarti tekee iskuja hopeisia vastaan, ja Mare joutuu valitsemaan puolensa. Hän ei kuitenkaan osaa aavistaa, että myös hopeisten kuningaskunnan jäsenet ovat valinneet puolensa, osa häntä vastaan.
Aveyard on luonut omaperäisen dystopiamaailman, mutta kuitenkin esikoiskirja tuottaa hienoisen pettymyksen saamastaan ylistyksestä huolimatta. Henkilöhahmot jäävät köykäisiksi ja kerronta takkuaa varsinkin teoksen alkupuolella. Tarina pääsee kunnolla vauhtiin vasta 300 sivun jälkeen. Myös miljöönkuvaus jää epämääräiseksi, joten selkeää mielikuvaa tapahtumapaikoista ei valitettavasti hahmotu. Rakkaustarinaviritelmä Maren ja kahden prinssin välillä tuo kuitenkin mielenkiintoisen vivahteen paikoitellen sekavaan juoneen. Teoksen ansio on yllättävä juonenkäänne lopussa, mikä antaa aihetta tarttua sarjan toiseen osaan Lasinen miekka.
LISÄÄ JUTTUJA:
