Näytelmä Ei kertonut katuvansa haastaa katsojan tunteet ja ajatukset

Ei kertonut katuvansa vie meidät historian pyörteisiin, toisen maailmasodan loppupuolelle. Saksalaiset palaavat kotiin ja hylkäävät heitä auttaneet suomalaisnaiset Pohjois-Norjaan. Norjalaisetkaan eivät heitä mailleen halua, vaan vangitut päästetään ”karkuun”.

Alkaa naisten pitkä matka läpi poltetun Lapin kohti kotia. Jo matkalla heille selviää, kuinka paljon vihollisen auttajia halveksitaan.

Mikä sai heidät auttamaan saksalaisia? Tähän pureutuu näytelmä Ei kertonut katuvansa, joka antaa äänen viiden naisen tarinalle. Tämä on Piia Peltolan esikoisohjaus Oulun teatteriin Tommi Kinnusen menestysromaanin pohjalta.

Suuret naisroolit

Näytelmän pääosissa ovat naiset ja rooleissa nähtävät Tuula Väänänen (Aili), Anne Syysmaa (Siiri), Merja Penttilä (Irene), Heli Haapalainen (Veera) ja Annika Aapalahti (Katri) ovat luoneet ryhmädynamiikan, joka toimii lavalla.

Teatteriesitys, joka perustuu matkaan läpi Suomen, haastaa lavastuksen. Matkan alussa lavastusta ei edes ole, vaan naiset kävelevät tyhjällä lavalla – tämä vain korostaa sitä tyhjää avaraa maisemaa ja pitkää matkaa, joka heillä on edessä. Matkan edetessä lavastus koostuu jylhistä puista ja satunnaisista rakennuksista.

Esityksen äänimaailma on myös vaikuttava, ja etenkin alussa se heittää katsojat sodan pyörteisiin. Puvustus ei juurikaan muutu, sillä naisilla on läpi esityksen päällään ne samat vaatteet mitä he sattuivat omistamaan Norjasta lähtiessään.

Valintojen historian perspektiivi

Tänään on helppo kyseenalaistaa naisten päätös olla saksalaisten puolella ja pitää sitä vääränäkin. Näytelmä haastaa meidät ymmärtämään valintoja niistä lähtökohdista ja tilanteista, joita ne olivat päätöksentekohetkellä. Se antaa naisille mahdollisuuden kertoa tarinansa, tuomitsematta tai selittelemättä.

Naisten pitkä kävely on paluu menneisyyteen ja valintoihin, mutta samalla se kuvastaa naisten kasvua omien päätösten herraksi.

Esitys ei ole hauska, naisten kohtalot eivät ole kauniita. Toisaalta esitys huokuu myös toivoa. Näiden naisten tarina on osa vaiettua sotahistoriaa, joka ansaitsee tulla kerrotuksi ja jonka jokaisen soisi tuntevan. Jokainen heistä kertoo roolinsa tarinan uskottavasti, he suorastaan elävät naisten tuskaa lavalla.

Miten valitsemme nyt, tässä hetkessä

Loppuratkaisu poikkeaa paljon Kinnusen romaanista, ja se heittää katsojan tähän päivään kauas noiden viiden naisen elämästä. Lopussa katsojille esitetään kenties koko esityksen suurin haaste: miten suhtaudumme tänään tämän päivän halveksuttuihin. Annammeko heille äänen ja tasa-arvoisen mahdollisuuden kertoa tarinansa?

Ei kertonut katuvansa sai ensi-iltansa 26. elokuuta suurella näyttämöllä. Esitykset jatkuvat Oulun teatterin lavalla 27.1.2024 saakka.

LISÄÄ JUTTUJA: