Paperijoutsen
Kuka saa olla erilainen?
Anna-Kaisa Linna-Ahon esikoisteoksessa Paperijoutsen eletään sota- ja pula-aikaa. Helsinkiläinen Lydia saa pyynnön palata vanhempiensa kotitaloon maaseudulle vuonna 1943. Pyynnön esittää naapuritalon rouva, matriarkka Gunhild, jonka pojat ovat rintamalla. Gunhild ei voi sietää esikoispoikansa morsianta Annaa, josta tulee Lydian asuinkaveri. Lydia pysyttelee parhaansa mukaan puolueettomana kahden vahvan naisen taistelussa. Anna ja Lydia saavat asuinkaverikseen Kyöstin, jolla on salaisuus. Nuoret myös rakastavat ja rakastuvat, kuten kaikkina aikoina.
Vaikka Korpivuoren kylässä noudatetaan samoja sota-ajan määräysiä kuin muuallakin Suomessa, ovat varsinaiset sotatapahtumat silti kaukana. Sen sijaan ihmisten tavalliset askareet ja tuntemukset ovat vahvasti esillä. Paperijoutsen on ennemminkin kertomus ihmisten erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä kuin sodasta.
Erilaisuus ei estä ystävyyttä
Erilaisuuden pohdintaa lievimmillään edustaa Annan ja Lydian ystävyys. Anna on köyhän perheen tyttö, joka on pienestä pitäen joutunut tekemään töitä. Lydia on kasvanut suojatummassa ympäristössä eikä hänen perheellään ole ollut ongelmia toimeentulon kanssa: onhan heillä talo Korpivuorella ja asunto Helsingissä. Anna on eläväinen ja sanoo sanottavansa välillä turhankin suoraan. Lydia on hiljainen ja harkitsevainen.
Ulkonäöltään nuoret naiset ovat melko erilaisia. Anna on kaunotar, joka kääntää katseita joka paikassa ja saisi, kenet haluaisi. Lydia on tavallisennäköinen nuori nainen, joka ei erotu massasta. Erilaiset taustat ovat opettaneet nuorille naisille taitoja, joilla he voivat auttaa toinen toisiaan.
Erilaisuus vai samanlaisuus – kumpi ärsyttää?
Nuoret naiset rakastuvat ja rakastavatkin eri tavoin. Annalla on sulhanen rintamalla, mutta hän huomaa tuntevansa vetoa myös Kyöstiin. Voiko kahta rakastaa yhtä aikaa ja onko rakkaus sallittua, kun toinen ei ole tavallisen muotin mies? Lydia tapaa Annan kautta rintamalta lomailevan Sashan, rakastuu ja menee kihloihin, perustaa myöhemmin perheenkin. Sasha on Lydian ensimmäinen ja ainoa rakastettu.
Anna-Kaisa Linna-Aho. Kuva Sampo Korhonen 2019.
Korpivuoren matriarkka Gunhildilla on komea kieli-, kulttuuri- ja sukutausta. Hänet on naitu suomenruotsalaiselta rannikolta sisä-Suomen pienen kylän suureen taloon. Gunhild huomaa pohtivansa, miksi hän ei pidä Annasta. Johtuuko se siitä, että Anna on niin erilainen kuin ison talon miniän pitäisi hänen mielestään olla? Vai sittenkin siitä, että Annassa on niin paljon samaa kuin Gunhildissa itsessään?
Ihmisen mieli on kuin paperijoutsen
Suurimman pohdinnan erilaisuuden hyväksymisestä tarjoaa naapuripitäjästä saapuva Kyösti. Hän on sotilaskarkuri, mutta ei siksi, ettei kestäisi sotimista. Kyöstin tarina laittaa lukijan pohtimaan, miten julmasti ihmiset saattavat suhtautua yksilöihin, jotka eivät kuulu massaan. On olemassa normi, millainen on tavallinen hyvä mies ja millainen tavallinen hyvä nainen. Jos ei sovi muottiin, onko silloin oikeus olla olemassa tai ainakaan asua ja elää muiden kanssa sulassa sovussa?
Kyösti opettaa Annalle, miten paperista saa taiteltua joutsenen. Esineenä paperijoutsen on kaunis, mutta samalla herkkä ja hauras. Se on helppo repiä, rytätä ja hävittää, mutta vaikeampi palauttaa taas ehjäksi. Paperijoutsen kuvastaa hyvin muutamien romaanihenkilöiden mieltä.
Miten palauttaa itsearvostus, kun on joutunut toisten pahasti lyttäämäksi ja leimattu epäkelvoksi? Miten tulla toimeen sotatapahtumien aiheuttamien kauhujen kanssa, jotka vainoavat mieltä rauhan aikanakin? Miten tukea ihmistä, jonka mieli ei koreile ehyenä ja kauniina? Vaikka kysymykset esitetään 1940-50-luvun Suomessa, riittää niissä pohdittavaa 2010-luvullakin.
LISÄÄ JUTTUJA:
