Oulun kirjamessut – iltaklubi ja sunnuntain tunnelmia
Kirjamessuilla keskusteltiin myös yhteiskunnallisista aiheista
Kuiskeen toimittaja Eira palaa vielä kirjamessujen perjantain ja sunnuntain tunnelmiin. Aiemmassa jutussa Kuiskeen toimittajat Tiina ja Eira osallistuivat avajaisiin ja messulauantaihin, jotka tarjosivat runsaasti ohjelmaa.
Kirjailijoiden palava intohimo jatkaa luovaa työtä vastapainona kulttuuriin ja sivistystyöhön kohdistuville leikkauksille oli käsin kosketeltavaa. Leikkaukset kaventavat kirjailijoiden toimeentuloa, lukijoiden lukuintoa ja kirja-alan elinvoimaa. Perjantain ja sunnuntain messupäivien perusteella tulevaisuudenusko ei horju, päinvastoin.
Iltaklubin huumaa
Perjantai-iltani kirjallisuuden ja ystävien parissa päättyi Ville Rannan uutuusteoksen Viininjuojat julkkareiden jälkeen Snooker Timen alakertaan, jossa vietettiin Oulun kirjamessujen iltaklubi.
Iltaklubin ohjelma oli laadukas. Eeva-Maria al-Khazaali luki runojaan ja paikallinen sarjakuvataiteilija Aapo Kukko lausui pienen oodin Paavo Rintalalle. Heikki Silvennoinen luki näytteitä elämäkerrastaan Heikki Silvennoinen: Nousu ja lasku. Livemusiikista vastasivat Silja Lassila ja Keke Lammassaari.
Tilaisuudessa juhlistettiin myös ainoan pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 50 vuotta yhtäjaksoisesti ilmestyneen Aikakausilehti Kaltion lehden uusinta numeroa. Hengästyttävän hieno ilta.
Juhlat jatkuivat sunnuntaina
Astuin sunnuntaiaamuna jälleen säkenöivän keskustelun ja painetun sanan tyyssijaan Oulun Lyseolle. Päivän ohjelma oli hieman lauantaita lyhyempi, mutta päivästä ei kuitenkaan puuttunut tunne, ettei aika riittäisi kokea kaikkea.
Päätin kuitenkin keskittyä juuri minua kiinnostaviin teemoihin, kuten naisiin kirjailijoina ja päähenkilöinä historiallisessa narratiivissa sekä naisiin yhteiskunnallisen alisteisen aseman murtajina.
Sunnuntai vierähti kuunnellessa Anu Kolmosta hänen kertoessaan Botnia-ehdokkaana olevasta teoksestaan Taapelitaivas. Anne Hettunen ja Annamari Saure hurmasivat yleisön keskustelulla teoksestaan Kynällä raivattu reitti – suomalaisia kirjailijanaisia.
Laura Juntunen (pääkuvassa) kertoi Botnia-ehdokkaana olevasta teoksestaan Tyttö joka en. Kirjailija esitti viiltävää analyysia hallituksen leikkausten vaikutuksista jo nyt huonolla tolalla olevaan päihde- ja mielenterveystyöhön. Hän otti myös kantaa naisten alisteiseen yhteiskunnalliseen asemaan, jossa miehet väkivallan tekijöinä jäävät liki poikkeuksetta vastuun ulkopuolelle.
WSOY:n kustantaja ja kirjailija Anna-Riikka Carlsonia haastatteli Jenni Räinä teoksesta Rakas Eeva Kilpi – Nämä juhlat jatkuvat vielä. Carlson valotti myös kaunista ystävyyssuhdettaan rakastettuun kirjailijaan. Ystävyyssuhteet ovat kuolemattomia, kuten Carlsonin ääneen lukema ja menehtyneille ystäville, mukaan lukien kirjailija Miki Liukkoselle, omistama runo korosti.
Koskenniemi-lava toimii tavallisesti matematiikan luokkahuoneena. Huone oli tupaten täynnä, kun historioitsija Pekka Tuomikoski kertoi kirjastaan Ukrainan historia kolmessa vartissa. Keskustelu Ukrainan historiasta on ajankohtainen, mutta teos kertoo muustakin kuin Putinin laittomasta hyökkäyssodasta.
Tuomikosken vuonna 2020 julkaistun Mein Kampf – Kriittinen editio -teoksen oikolukijana tiedän historioitsijan olevan peloton tarttumaan vaikeisiin teemoihin. Ehdotinkin hänelle teosta, joka avaisi Israelin historiaa ja valottaisi Israelin motiiveja Palestiinassa suorittamaan kansanmurhaan. Ideani otettiin kiitoksella vastaan, joten toivotaan, että tällainenkin teos joku päivä ilmestyy.
Virpi Hämeen-Anttila kertoi uutuusteoksestaan Myöhäinen kevät. Synnyinmaa-sarja valottaa Suomen yhteiskunnan historian syntyä, kehitystä ja kohtalon hetkiä eeppisen tarinankerronnan keinoin.
Nefertiti Malaty ja Vesa Ranta muistelivat Pohjoisen polut -verkkojulkaisun päätoimittaja Juho Maijalan haastattelemina muhoslaisen rock-legenda Miika Tenkulan elämää ja Sentenced-yhtyeen vaiheita.
Laura Juntusen ja Emilia Laatikaisen oli tarkoitus keskustella teemasta Tyttöjen salatut maailmat. Laatikainen oli sairastumisen vuoksi estynyt osallistumaan keskusteluun, mutta Liisa Louhelan haastattelussa Juntunen avasi jo aiemmassa keskustelussa sivuamaansa aihetta tyttöjen ja naisten salatuista elämistä sekä naisten vaiennetusta asemasta yhteiskunnassa.
Juntunen kosketti kaikkia salissa olevia kuulijoita intiimillä ja uusia näkökulmia avaavalla tavalla.
Tarinat jatkuvat
Messupäivä painottui osaltani tematiikaltaan hieman raskaampaan yhteiskunnalliseen analysointiin, mutta sunnuntainkin keskusteluissa ilmassa leijui vahvaa paikallisuuden, juurille palaamisen ja pohjoispohjanmaalaisen identiteetin kunnioitusta.
Keskusteluissa oli myös vahvasti läsnä ajatus kirjallisuuden ja kirjallisten teosten roolista. Oulun kirjamessut vaalivat ennen kaikkea keskustelun ja painetun sanan merkitystä.
Ja koska kaikki tarinat päättyvät joskus, päättyivät myös kirjamessut. Tapahtuma saa varmasti jatkoa, sillä jo pelkästään kävijämäärän suuruus osoitti, että kirjallisuustapahtuma oli odotettu ja otettiin kiitoksella vastaan.
Lämmin puheensorina jäi taakseni, kun lähdin uudelleen syttyneen inspiraationi kanssa kotiin korkeutta kasvaneiden kirjapinojen äärelle pohtimaan sanojen ja tarinoiden voimaa sekä niiden merkitystä.
LISÄÄ JUTTUJA:
