Elokuvateatteri Starissa kolmen esityksen ajan pyörinyt elokuva Fabian – Moralistin tarina (Fabian oder Der gang vor die Hunde) perustuu Erich Kästnerin vuonna 1931 julkaistuun romaaniin Fabian oder Der gang vor die Hunde.
Fabian (Tom Schilling), nuori berliiniläinen mies irtisanotaan tupakkatehtaan mainososastolta, mutta hän ei alistu kohtalonsa edessä vaan hyväksyy elämänsä ja jatkaa öisiä vaellusretkiään ystävänsä Stephan Labuden (Albrecht Schuch) kanssa Berliinin yöelämässä. Fabianin elämä muuttuu kuitenkin nopeasti, sillä hän rakastuu. Rakkaus syttyy nopeasti ja intohimoisesti, kun hän kohtaa hedonistisessa, yltäkylläisessä ja absurdissa baarissa näyttelijäksi haluavan juristiopiskelija Cornelian (Saskia Rosendahl).
Ystävän ja rakkauden ympäröimänä maailmaa ja elämiseen liittyviä nyansseja tarkkaileva Fabian tarttuu tulevaisuuden antamaan käteen, joka kuitenkin vetäytyy pois. Kunnianhimoinen Cornelia päättää toteuttaa haaveitaan ja saavuttaa haaveiden täyttymisen, kun taas Fabianin raskaaksi käyvä elämä katkeaa altruistiseen tekoon.
Romaanin ympärille mukailtu elokuva on voimakas kannanotto sekä elämästä nauttimisen puolesta että muistutus rakkauden tunteen hauraasta olemuksesta. Päällepäin minimalistiselta tuntuva, film noir -henkeä uhkuva elokuva on kaikkea muuta kuin minimalistinen.
Päällekäyvän riettaat seksikohtaukset ja hedonismin ylistämisen yhdistäminen filosofisiin pohdintoihin, elämän koko kaarta koskeviin keskusteluihin sekä NSDAP (Saksan kansallissosialistisen työväen puolue) -puolueen nousu ruskeapaitoineen ja ahdasmielisyyksineen on yhtä aikaa raskas mutta tyhjentävän äänekäs sekamelska, joka läpsii armotta kokenutta kulttuurinharrastajaa poskelle.
Elokuva on ajallisesti pitkä, mutta ei elokuvaohjaajan Dominik Grafin käsialan ansiosta tunnu puuduttavalta. Elokuvan nopeatempoisuus ja arkistofilmien sekä kaitafilmien hyödyntäminen elokuvassa tuovat ajankuvan lähemmäksi, ja elokuvan alkupuolella tuntemattomaksi jääneen kertojaäänen selostus avaa päähenkilöiden mielenmaisemia hiukan enemmän.
Nopeat leikkaukset ja täyteläinen elokuvaan sopiva musiikki- ja äänimaailma sitovat elokuvan nautinnolliseksi elokuvakokemukseksi, joka ei pelkästään avaa kirjailijan näkemystä Weimarin tasavallan kehittymisestä taitekohtaan vuoteen 1933, jolloin Adolf Hitler ja kansallisosialistit nousivat valtaan. Se tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa nuorten ihmisten mieleen ja yrittää ymmärtää Wehrmachtin varjossa kuohuvaa maailmaa.
”Maailma menee koirille.”