Tragikomiikkaa Arizonan rajalla
Meksikolainen Teatro del Babel vieraili Teatteri Telakalla Tampereella huhtikuun lopulla kahden näytöksen verran. Näytelmä Arizona… the Musical? on tragikoominen musiikilla ryyditetty kuvaus Meksikon ja Arizonan rajamailta.
Huhtikuinen torstai-ilta sai omanlaistaan jännitystä, kun Teatteri Telakan ovet aukenivat ja luvassa oli teatteria espanjaksi. Teatro del Babelin tuottama ja Juan Carlos Rubion käsikirjoittama näytelmä Arizona… the Musical? sai ensi-iltansa Helénico-teatterissa Meksiko Cityssa vuonna 2013. Euroopassa näytelmä nähtiin ensimmäisen kerran samana vuonna Maria Guerrero -teatterissa Madridissa. Näytelmän osatuottajina ovat toimineet Meksikon taideinstituutti ja Espanjan kansallinen draamakeskus. Sittemmin näytelmä on kiertänyt muun muassa Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa.
Näytelmässä huomionarvoista oli videoprojektioiden ja äänisuunnittelun taidokas yhdistäminen lavan tapahtumiin. Äänisuunnittelusta on vastannut näytelmän ohjaaja Ignacio García ja videosuunnittelu on TONOn tuotantoa. Muusta taiteellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet lavasteiden ja valosuunnittelun osalta Raúl Munguía ja puvustuksen osalta Edyta Rzewuska. Kaikessa yksinkertaisuudessaan näytelmän lavastus on kahden hengen leiri Arizonan autiomaassa. Minimalistisia lavasteita tuetaan videoprojektioilla, ja lopputuloksena saadaan aikaan varsin toimiva jäljitelmä autiomaasta.
Näytelmän keskiössä on pariskunta, George ja Margaret, jotka ovat tulleet rajalle tarkkailemaan laitonta maahanmuuttoa. Heitä esittävät lennokkaasti Alejandro Calva ja Aurora Cano. Hahmot ovat kärjistettyjä ja esiintyminen on kaikessa yliampuvuudessaan hilpeyttä herättävää. Kuitenkin koko näytelmän ajan havaittavissa on synkähkö alavire, joka humoristisuuteen yhdistettynä saa aikaan mielenkiintoisen ristiriidan. Juoni tiivistyy parin välillä käytyihin keskusteluihin siirtolaisuudesta. Näytelmän kantava teema tuntuu tuskallisen ajankohtaiselta näin Yhdysvaltain tulevien presidentinvaalien alla, kun maan ilmapiiri tuntuu kiristyvän kiristymistään.
Suurimmasta jännityksestä kielimuurin osalta selvisi säikähdyksellä, sillä näytös oli tekstitetty englanniksi. Luultavasti vielä paremmin olisi toki pysynyt kärryillä, jos olisi ymmärtänyt espanjaa. Hetkittäin nimittäin keskustelut etenivät niin vauhdikkaasti, että tekstin ja tapahtumien seuraaminen kävi haasteelliseksi. Kuitenkin tanssi- ja laulukohtaukset on suunniteltu siten, että katsojan ei tarvitse huolehtia kielitaidostaan, vaan voi täysin rinnoin vain viihtyä.
Lyhyeen vain runsaan tunnin kestävään näytelmään on saatu hämmästyttävän paljon huumoria ja ajattelun aihetta. Kaiken kaikkiaan näytelmän tragikomiikka ja lennokkuus veivät katsojan mennessään Arizonan auringon alle.
LISÄÄ JUTTUJA:
