Elokuvamusiikin säveltäminen

Elokuva on audiovisuaalinen – äänestä ja liikkuvasta kuvasta muodostuva taidekokonaisuus. Sen vaikutus katsojaansa olisi varmasti melko heikko, jos ainoat äänet filmissä olisivat roolihahmojen puhe ja heidän maailmansa tilaäänet. Musiikki ja sen säveltävä taiteilija ovat siis tärkeässä roolissa onnistuneen lopputuloksen kannalta.

Kaikista taidemuodoista ehkä juuri elokuvassa korostuu eniten merkitys herättää tunteita ihmisissä, kun arvioidaan onnistunutta teosta. Tavoiteltava tunne katsojalla leikitellyssä riippuu tietenkin elokuvan lajityypistä, halutaanko katsoja saada pelkäämään, nauramaan tai ehkä itkemään. Elokuvan työvaiheet ja elementit eriteltäessä ovat todennäköisesti äänisuunnittelu ja musiikkiraita ne tekijät, joilla on suurin vaikutusvalta katsojan vetämisessä elokuvan pelottavaan, koomiseen tai surulliseen tarinaan. Millainen elokuvasäveltäjän urakka projektin parissa sitten on?

Sanna Salmenkallio on säveltäjä ja äänisuunnittelija, takana useita sävellyksiä elokuviin ja dokumentteihin. Hän on voittanut kahdesti Jussi-palkinnon parhaasta musiikista, vuonna 2005 Melancholian 3 huonetta ja 2015 Eedenistä Pohjoiseen.

Sanna Salmenkallio aloittaa säveltämisen yleensä pianolla.

Muusikkoperheen tyttären ensikosketus taiteeseen tapahtui viisivuotiaana viulun kautta. Sibelius-Akatemiassa Salmenkallio kiinnostui liikkeen ja musiikin välisestä vuorovaikutuksesta ja sieltä tie vei Kuvataideakatemiaan. Tänä vuonna hän valmistui Teatterikorkeakoulusta äänisuunnittelijaksi. Salmenkallion mukaan on projektikohtaista, missä vaiheessa elokuvan tekemistä säveltäjä liittyy tuotantoon.

– Voi olla, että ohjaaja tai käsikirjoittaja ottaa yhteyttä alussa ennen kuin mitään on kuvattu ja mielestäni se on paras tilanne säveltäjälle. Huonoimmillaan käy niin, että leikkaus on melkein valmis ja tajutaan, että pitäisi olla musiikkia myös. Lopullisen version voi tehdä vasta, kun kuva on valmis. Projekteja saattaa olla menossa useampi rinnakkain, tarjoan sitten leikkausvaiheessa puolivalmiita demoja.

Välillä elokuvan tekijöiltä saattaa tulla hyvin tarkkoja ohjeistuksia, joiden mukaan säveltäjää pyydetään toteuttamaan työ. Luovuutta eniten voimavarana hyödyntävälle taiteilijalle tämä ei ole kovinkaan hyvä asia.

– Painajainen säveltäjälle on, kun tekijät ovat täysin ihastuneita demona käytettyyn apumusiikkiin, mutta ei ole varaa käyttää sitä Rolling Stonesin biisiä. Sitten he pyytävät tiukoilla ehdoilla jotain juuri samanlaista. Silloin tuntuu, että ei voi käyttää omaa potentiaaliaan täysin, Salmenkallio kuvailee.

Elokuvasäveltäjät ovat aina alansa yrittäjiä

Salmenkallio pitää nykyaikana ajatusta kuukausipalkatusta tuotantoyhtiön omasta säveltäjästä mahdottomana. Kova paineensietokyky onkin freelancemuusikon tärkeimpiä ominaisuuksia, koska projektitarjousten määrää ei pysty säätelemään ja sovituista määräajoista on pidettävä kiinni. Lisäksi yleissivistys on tärkeä, sillä elokuvan tarina voi kuljettaa mihin aikakauteen tai yhteiskuntaluokkaan tahansa.

Muunmuassa historian tuntemus on säveltäjän työssä tärkeää.

Parhaiksi asioiksi työssään Salmenkallio nimeää mielikuvituksen vapauden luovassa työssä sekä äänen ja kuvan kiehtovan yhteissoinnun.

– Leikkaaja käyttää sitä kuvamateriaalia mikä jo on. Minun työni on luoda uutta, joka vaikuttaa todella paljon katsomiskokemukseen ja tunnemaailmaan. En tee mitään, mikä jo välittyy kuvasta, vaan siinä pitää olla jokin twisti. Musiikki vaatii syyn olemassaoloonsa. Se tuo jotain, mitä ei olisi ilman sitä musiikkia. Se on herkkää ja hienovaraista: pienilläkin muutoksilla kuvasta nousee uusia asioita esiin. Olen kerran puhunut itseni työttömäksi sanomalla, että tähän leffaan ei kuulu tulla musiikkia. Elokuva jäi sitten ilman musiikkia, mutta siihen piti silti tehdä paljon ja kokeilla erilaista. Se oli iso taiteellinen prosessi.

Suuri kansainvälinen läpimurto suomalaisilla odottaa itseään

Vuonna 2015 Sibelius-Akatemiaan perustettiin soveltavan musiikin lehtoraatti, joka opettaa elokuva-, teatteri-, ja pelimusiikin tuottamista. Opetus sisältää myös elokuvamusiikin tyylisuuntausten historiaa ja sen kehitystä osana elokuvan ääniraitaa. Lehtorina toimii Päivi Takala, aikaisemmasta ansioluettelosta löytyy kokemusta muun muassa näyttämö- ja elokuvamusiikin säveltäjänä sekä dokumenttien käsikirjoittajana.

Sibelius-Akatemia perehdyttää elokuvamusiikin eri aikakausiin.

Huolimatta valtion leikkauksista opiskelijatuista ei Takala ole havainnut pudotusta hakijamäärissä, vaikka taidealalla tuleva työllistyminenkin onkin epävarmaa. Raha ja sen liikkuminen vaikuttaa jonkin verran tulevien säveltäjien koulutuksen lisäksi myös töiden saamisen ulkomaisilta elokuvatuotannoilta.

– Kotimaisessa tuotannossa jossa rahoitus tulee useasta maasta, on olemassa riski, että suomalainen säveltäjä menettää työnsä toisesta rahoitusmaasta kotoisin olevalle säveltäjälle. Sama pätee toisinkin päin: suomalainen saattaa päästä ulkomaalaiseen projektiin, kunhan portfolio on vakuuttava. Suomalainen elokuva ei ole nyt kansainvälisesti kovinkaan pinnalla, joten mitään suuria Hollywood-tuotantoja suomalaisen säveltämällä musiikilla ei ole paljoa ollut. Videopeliteollisuutemme on kuitenkin hyvin tunnettu, joten suomalaisella pelimusiikin tuottamisella on hyvät kasvumahdollisuudet.

Ahkeruus on menestyksen vaatimus myös taiteilijalla

Musiikin säveltämisurakan kesto täyspitkään elokuvaan on riippuvainen musiikin määrästä ja siitä, tuleeko sävellys orkesterille. Yleensä se on noin kolme kuukautta. Salmenkallio nimeää yhdeksi vaikeimmaksi töistään puolen minuutin tunnusmusiikin säveltämisen tv-ohjelmaan. Helpoksi oletettu työ veikin kaksi kuukautta, kun piti saada sisällytettyä lyhyeen olennainen mietelauseen tapaan. Ennen kaikkea Salmenkallio uskookin määrätietoiseen työhön.

– Inspiraatio on romanttinen ajatus, mutta itse uskon enemmän istumalihaksiin ja ahkeruuteen. Toki säveltäminen on välillä sujuvampaa, kuten juokseminen. Korvaisin inspiraation sanalla itsekuri. Ammattilaisuus on tuottamista, vaikka se olisi vaikeaa. Silloin, kun lapseni olivat pieniä sävelsin öisin kirjoittamalla paperille. Kuulin musiikin vain päässäni.

LISÄÄ JUTTUJA: