Yyteet

24.08.2017
Teksti:
Fiilis: Työteliäs

Koskela, Vanhala, Lehto, Rahikainen, Hietanen, Rokka ja muut Tuntemattoman sotilaan hahmot heitetään vuoteen 2017 ja keskelle IT-firman arkea. Näistä aineksista rakentuu työelämän tuntemattomista sotilaista kertova Matti Rönkän uusin romaani Yyteet.

Pienessä it-firmassa on muutoksen tuulet ilmassa, kun vanha toimitusjohtaja päättää väistyä ja tilalle valitaan uusi moderni johtaja. Enää firman autoa ei lainata kun siltä tuntuu, työaikaa aletaan oikeasti seuraamaan kulkukortilla – ei riitä että hommat tulevat tehdyksi. Päätetäänpä firmalle hakea Green Office -sertifikaatti, hyvästi siis myös pahvimukit.

Jossain vaiheessa fuusio on todellisuutta ja samalla porukkaa täytyy laittaa pois, alkaa yt-neuvottelukierre. Resurssit pitää jakaa toisin, jahka on ensin käyty läpi raportit ja mistä voi kitkeä ja harventaa. Osa porukasta kestää paineet, osa päättää lähteä muualle, osa ei selviä edes hengissä loppuun saakka. Tässä romaanissa taisteluareenaksi muodostuu työpaikka, ja myös tässä tarinassa on voittajia ja häviäjiä.

Kirjan selkeänä teemana on nykyajan työelämä ja monet kirjan työelämän kuvaukset pätevät moneen työpaikkaan. Toimintoja tehostetaan, haetaan tuottavuutta, vanhaan ei voi jäädä vaan on uudistuttava vauhdilla. Parasta kirjassa onkin tarkka työelämän kuvaus ja sen tuomat haasteet. Tämä kerrotaan realistisesti asioita kaunistelematta. Viimeistään nyt kaikille selviää, ettei sitä vakituista koko uran kestävää työpaikkaa enää ole. Työelämä on muuttunut ja muuttuu koko ajan kiihtyvällä vauhdilla – voittajia ovat ne, jotka uskaltavat muuttua mukana.

Mielenkiintoiseksi asetelman tekee henkilöhahmot. Ne ovat omalla tavallaan tuttuja jo Tuntemattomasta, mutta saavat uusia vivahteita modernissa työympäristössä ja onpa osan sukupuolikin vaihtunut matkalla. Toisaalta henkilöiden ajatuksiin ja tunteisiin ei menty kovin syvälle. Paikon kaipasin vielä syvempiä tuntoja, miltä ne yyteet tuntuvat niistä, jotka niitä itkua tuhertaen pelkäävät? Entä ne jotka sanovat etteivät välitä, onko syvällä sisällä kuitenkin pelko huomisesta? Kuitenkin eri henkilöiden kautta Rönkä onnistuu kuvaamaan hienosti erilaisia suhtautumistapoja muutokseen.

Toisaalta tutut hahmot loivat myös odotusta. Etenkin Rokan ilmestymistä kuvioihin odotin jännittyneenä. Kun Rokka – tai kirjassa Rocca, paljastuu sanavalmiiksi nuoreksi lesboksi, en voinut muuta kuin hykerrellä tästä valinnasta, se sopi kirjaa mainiosti.

Kokonaisuudessaan kirja on mukavaa luettavaa ja kuten kirjan henkilöt päätyvät erilaisiin ratkaisuihin työnsä suhteen, niin samanlaisia ratkaisuja tehdään eripuolilla Suomea koko ajan. Näistä tuntemattomista työelämän sotilaista jokainen voi hakea sitä omaa esikuvaansa tai vaikka peilata erilaisia suhtautumistapoja muutostilanteessa. Samalla Rönkän tapa kirjoittaa tekee lukemisen vaivattomaksi ja etenkin dialogit ovat toimivia ja sutkautukset hyvin realistisia.

Yyteet
Matti Rönkä

Gummerus
Sivuja: 251


LISÄÄ JUTTUJA:

VERIRUUSUT Bea Uusma Naparetki – Minun rakkaustarinani