Taikuri Oz eli Ihmemaan taitavin taikuri
Vaikuttava näytelmä rohkeudesta, ystävällisyydestä ja tavallisuudesta
Akseli Klonk on vuonna 1998 perustettu oululainen lapsille ja nuorille suunnattu, nukke- ja välinenäytelmäteatteriin erikoistunut teatteri. Akseli Klonk on tuonut Hupisaarten kesäteatteriin uuden sovituksen L. Frank Baumin klassikkoteoksesta The Wonderful Wizard of Oz, sillä Taikuri Oz eli Ihmemaan taitavin taikuri pureutuu klassikkoon uuden näkökulman kautta.
Tavattoman jännittävä näytelmä
Uudessa versiossa Dorothy (Martta Grip) potkaisee oransseissa kengissä punaisena hehkuvan pallon vahingossa naapuri Westin ikkunaan särkien sen. Westin haukuttua Dorothyn pystyyn ei Dorothykaan pure huuliaan vaan haukkuu naapurin ilkeäksi noidaksi, joka yleisön hämmästykseksi muuttuukin sinitukkaiseksi ja kimeä-ääniseksi, inhottavaksi ja kaikkea positiivista vihaavaksi noidaksi.
Dorothy karkaa, joutuu myrskyn silmään ja löytää pian itsensä sateenkaaren toiselta puolelta. Yksin ja eksyksissä hän yrittää löytää tien takaisin kotiin, ja matkan aikana hän kohtaa Peltisen, Pelättimen ja Leijona Pelkurisen, jotka kaipaavat kukin jotakin elämäänsä, aivan kuten Dorothy.
Peltinen haluaa itselleen sydämen, sillä elämänsä rakkauden jätettyä hänet hän ei tunne mitään, ja eläminen ilman tunteita tuntuu tyhjältä. Pelätin puolestaan haluaa oppia ja ymmärtää näkemäänsä ja toivoo saavansa omat aivot, sillä eläminen sellaisenaan ei ole mielekästä eikä kehittävää. Leijona Pelkurinen taas on kyllästynyt pelkäämään, joten hän haluaa rohkeutta. Dorothy puolestaan haluaa itselleen pallon, joka ei koskaan karkaisi rikkomaan ikkunoita.
Aivan tuiki tavallisen miehen takia
Sisukas matkaväki onnistuu pääsemään kaupunkiin, jossa he tapaavat kaikkien aikojen suurimman, mahtavimman ja taitavimman taikurin, joka lupaa taikoa heille haluamansa, mikäli he vain kukistaisivat metsässä lymyävän, ilkeän noidan.
Pelkäämättömän päättäväisenä ja rohkeana Dorothy kohtaa koko kaupunkia negatiivisuudellaan terrorisoivan ilkeän noidan, kukistaa hänet ja yllättyy uusien ystäviensä kanssa pahanpäiväisesti: se kaikkien ylistämä, suurin, mahtavin ja kaikkien aikojen taitavin taikuri Oz on vain tuiki tavallinen mies, joka lymyää lavasteiden ja savupilvien takana. Tuiki tavallinen mies, jolla on kuitenkin sydän paikallaan.
Sateenkaaren molemmin puolin
Näytelmän lavastus näyttää ensisilmäykseltä köyhältä, mutta näytelmän edetessä Virpi Tanskasen luoma lavastus onnistuu hämmästyttämään kerta toisensa jälkeen monikäyttöisyydellään. Lavasteiden pyörittäminen ja uudelleen asettaminen näytelmän aikana ja väliajalla luo useita erilaisia variaatioita myös klassikon tulkintaan.
Lavasteiden ulkopuolella hetken ajan käyvä näytelmä luo itseäni miellyttävän syvyysvaikutteen, sillä vaikka lavasteet ovat kaikessa monipuolisuudessaan upeita, lavasteiden ulkopuolinen työ ylläpitää etenkin pienten mielenkiintoa, ja lisää jännitystä.
Näytelmän näyttelijäkasti on erinomainen. Päänäyttelijä Martta Gripin hento ja paikoin mumiseva artikulaatio häiritsi näytelmän alkupuoliskolla, mutta näyttelijän ääni kirkastui väliajan jälkeen, minkä ansiosta artikulaatio parani huomattavasti ja kantautui katsomoon kirkkaammin.
Taikureiden, nukkehahmojen ja Dorothyn Henry-sedän, Emma-tädin sekä neiti ja noita Westin äänirooleissa olleet Anna-Leena Järvi, Anna-Kaisa Kettunen ja Anu Arango Enqvist ilahduttivat katsojia koko näytelmän ajan useilla taidoilla, kuten selkeillä laulutaidoilla ja kyvyllä heittäytyä useampaan rooliin yhtä aikaa.
Koko näyttelijäkaartin innostus ja aiheeseen paneutuminen välittyi aidosti ja loi katsojalle vaikutelman siitä, että näytelmää on ollut mieluisaa suunnitella, toteuttaa ja ennen kaikkea näytellä.
Hengästyttävä juoni
Itse juoni on varsin tunnettu, sillä klassikko on säilynyt samana vuosikymmenten ajan, mutta uuteen tulkintaan lisätty varsin hengästyttävä juonenkäänne sai leuat loksahtamaan niin itseltäni kuin mukanani olleelta seitsemänvuotiaalta. Seitsemänvuotias oli vielä esityksen jälkeen erittäin vaikuttunut Virpi Tanskasen nukeista eli rohkeutta saaneesta Leijona Pelkurisesta, ymmärrystä saaneesta Pelättimestä ja tunnemaailmansa laajentaneesta tinamies Peltisestä.
Noidan nukke oli onnistunut, sillä kuulemma se oli koko näytelmän pelottavin hahmo, joten onneksi hänet kukistettiin, jotta rakkaus, ilo ja into sekä rohkeus olla oma itsensä saivat mahdollisuuden elää sateenkaaren molemmilla puolilla.
Taikuri Oz eli Ihmemaan taitavin taikurin esitykset jatkuvat Hupisaarten kesäteatterissa 8.8.-20.8.2023.
LISÄÄ JUTTUJA:
