Suomalainen vuosi
Vuosi elämänmenon arkea
Jukka Viikilän teos koostuu lyhyistä jutuista, joissa kurkataan suomalaiseen elämänmenoon – kesällä eletään ja talveksi vaivutaan horrokseen. Kertomukset seuraavat vuodenkiertoa niin kuin suomalainen sen Viikilän näkemyksen mukaan kokee.
Kaikki alkaa keväästä, jolloin seurataan jäiden lähtöä, podetaan autokuumetta, herätään eloon kuivan asfaltin paljastuessa ja aloitetaan perinteinen mökkikausi. Kun kevät vaihtuu kesään tulevat kesän velvollisuudet, lomastressi, hyttyset tai jos hyttysiä ei tule, on se merkki maailmanlopusta! Kesäloma on uusintaa edelliseltä vuodelta – lomamatka varataan samaan kohteeseen kuin ennenkin, ja myös tv on täynnä uusintoja.
Syksy tuo tullessaan syysaamun kylmyyden, ja tällöin mietitään myös saunomisen perinteitä. Ja ennen kuin huomaammekaan syksy vaihtuu talveen, pimeyteen ja ensilumen odotukseen. Talvella pohdimme myös ympärivuotista talvea – sitä kun kaunista kesäiltaa synkentää tuleva talvi, emmekä osaa nauttia hetkestä.
Parhaimmillaan Viikilän havainnot ovat hauskoja ja oivaltavia, ja saavat pohtimaan tekstien syvällisempää sanomaa. Esimerkiksi kun huoltoasemalla miehet puhuvat autoista, puhuvat he oikeasti koko elämästään. Kun mies on tyytyväinen autoonsa ja sen kulutus on kohtuullinen tarkoittaa suomalainen mies sitä, että perheellä menee hyvin.
Yhtä usein kuin tekstit ovat oivaltavia, ovat ne täynnä itsestäänselvyyksiä ja tekstistä tuntuu puuttuvan koukku. Olisin usein kaivannut jotain vähän enemmän, ikään kuin tekstit olisivat jääneet ideantasolle, jota ei ole hiottu loppuun. Kirjoitukset ovat täynnä havaintoja elämästä ja arjesta, mutta mitään syvällistä sanomaa ne eivät tarjoile. Kuten teksti pikkujouluista, joka on täynnä tuttuja yllätyksettömiä stereotypioita pikkujoulun vietosta.
Kirjaa ei kannata lukea pitkiä pätkiä kerrallaan, sillä tekstit toimivat parhaiten yksittäin tai muutaman tekstin ryppäinä luettuina, jonka jälkeen niiden sanomaa on hyvä pohtia. Liian pitkä lukusessio puuduttaa, eivätkä tekstit tarjoile yhtenäistä tarinaa.
Viikilän käyttämä kieli on kaunista ja paikoin runollisen kuvailevaa. ”Vasta ulko-ovella sanotaan painavimmat asiat, ne jotka vaikuttavat elämän kulkuun.” Näitä katkelmia on miellyttävä lukea ja pohtia. Mikäli kaikki tekstit yltäisivät tällaiseen olisi kirja mahtava kokonaisuus.
LISÄÄ JUTTUJA:
