Oulun kirjamessut
Kirjaihmisten juhlaa
Oulun kirjailijaseuran järjestämät kirjamessut pidettiin viikonloppuna 18.-20. lokakuuta. Tungokseen asti johtaneen kävijämäärän perusteella messut olivat kaivatut ja menestyksekkäät.
Aloitimme messuhumun perjantaina Kulttuuritalo Valveella pidetyistä avajaisista, joissa Sanan ja Runon malja -keskustelu johdatti vesireiteille kirjallisten tuotosten avulla. Illan kruunasi kirjailija Stella Vuoman ja iskelmälaulaja Arja Havakan keskustelu, jota värittivät Havakan laulunnäytteet. Erityisesti kappale Lokki avasi kauan uinuneita lapsuusmuistoja.
Stella Vuoma esiintyi kirjamessuilla useaan otteeseen. Kuva: Tiina Kukkoaho
Juhlava Botnia-tilaisuus
Lauantaina kirjamessut alkoivat Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosen tervetuliaissanoilla. Astelimme sisään Oulun Lyseon kauniisiin tiloihin miltei samalla oven avauksella Ville Rannan ja Kauko Röyhkän kanssa. Tilavassa aulassa oli vastassa kirjapinoja ja kustantamoita toinen toistensa jälkeen. Kaikkialla tuoksui painettujen sanojen muste, ja tilan täytti jännittynyt puheensorina.
Iso ja kaunis Kaleva-sali täyttyi äärimmilleen, kun Oulun kirjailijaseura ry:n vuosittain myöntämä Botnia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuus oli alkamaisillaan. Oli selvää, että palkinnonjakotilaisuus oli odotettu ja jännittävä tapahtuma niin kirjailijoille kuin yleisöllekin.
Vaikka sali on iso, väkijoukko oli vielä isompi ja oma henkilökohtainen tila menetetty. Kuulimme myöhemmin, että tilaisuudesta oli jouduttu poistumaan, koska tila oli käynyt liian ahtaaksi ja huono ilma raskaaksi.
Palkintoraadin puheenjohtaja Satu Koho sekä jäsen Piia Kaitasuo kuvailivat jokaista teosta ennen kuin kirjailija pyydettiin lavalle. Kirjailijaseuran toiminnanjohtaja Tuomo Heikkinen halasi kutakin ehdokasta ja ojensi hänelle kauniin kukkakimpun.
Laura Juntunen on yksi kahdeksasta Botnia-palkintoehdokkaasta teoksellaan Tyttö joka en. Kuva: Tiina Kukkoaho
Vuoden 2024 Botnia-palkinnon ehdokkaat ovat Helena Juntunen & Petri Tamminen: Joskus liikaa, aina liian vähän – Oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita (2023), Laura Juntunen: Tyttö joka en (2024), Tommi Kinnunen: Kaarna (2024), Anu Kolmonen: Taapelitaivas (2024), Essi Kummu & Liisa Kallio: Rauhan alkuja (2024), Emilia Laatikainen: Ei ois susta uskonu (2023), Maria Matinmikko: Valohämy – Taide, maisema ja maailmanloppu (2023) ja Erja Tulasalo: Oranssi puutarha (2023).
Mitä lämpimimmät onnittelut ehdokkaille!
Jäimme julkistamistilaisuuden jälkeen järjestettävään keskusteluun ja se kannatti, sillä ehdokkaina olleiden kirjailijoiden näkemykset kirjailijuudesta, ammattiin liittyvistä haasteista ja kirjallisuudesta olivat inspiroivia sekä omaa paikallista identiteettiä kohottavia. Kirjailijoiden haastatteluissa painottui vahva tahto jatkaa luomistyötä luovalla alalla. Leikkaukset eivät ole heikentämässä kirjailijoiden tahtoa ideoida, luoda ja kirjoittaa.
Ilahduttavan runsas ohjelmisto
Päivä jatkui runsaalla ja loppumattomalta tuntuvalla tarjonnalla. Kirjallisuuden lajeja oli laidasta laitaan aina lastenkirjoista islantilaiseen dekkariin, nykyaikaiseen sodankäyntiin kuin viktoriaaniseen romantiikkaan. Jokainen kirjailijahaastattelu kesti puoli tuntia ja niitä käytiin yhtä aikaa kahdessa salissa.
Artemis Kelosaari kertomassa, ettei hänen tarinassaan tarvita naisia mihinkään. Kuva: Tiina Kukkoaho
Koskenniemi-lavalla nähtiin muun muassa Puhuvaa lihaa, herkkiä kosketuksia ja karskeja kavereita -keskustelu, jossa Jenny Kangasvuo, J.S. Meresmaa, Artemis Kelosaari ja Edith Arkko pohtivat queer-kulttuuria omien teostensa näkokulmasta.
Kaleva-lava täyttyi toistamiseen, kun kirjailija Satu Rämön haastattelu alkoi. Tunnelma oli tiivis, ja yleisö eläytyi Rämön ilmeikkääseen esiintymiseen ja hilpeisiin anekdootteihin. Islannin syrjäisille vuonoille sijoittuvasta Hildur-sarjastaan tunnettu dekkaristi teki myös muutamia paljastuksia sarjan viidennestä osasta.
Juho Maijala haastattelemassa Satu Rämöä. Kuva: Tiina Kukkoaho
Puolessa välissä lauantai-iltapäivää olo alkoi olla kuormittunut ja hieman turhautunut. Puolen tunnin haastattelut eivät riittäneet vaan ne tuntuivat päättyvän juuri silloin kun kunnon keskustelu oli syntymässä. Välillä olisi myös ollut kivaa päästä istumaankin ja vain nauttimaan keskusteluiden kuuntelusta, mutta vapaita tuoleja ei ollut.
Suurimmat kustantamot olivat sijoittaneet myyntipisteensä koulun ruokailutilaan, jossa myös kirjailijat kävivät signeeraamassa teoksiaan haastatteluidensa jälkeen. Samassa tilassa sai kahvitella melko pienellä alueella. Toivottavasti ensi vuonna järjestettävillä messuilla olisi erillinen kahvila, jossa voisi hetken hengähtää ja keskustella yhdessä kirjallisuudesta, mistäpä muustakaan.
Lauantain voi kuitenkin kiteyttää niin, että kauan odotettu tapahtuma ei tilanpuutteesta huolimatta pettänyt odotuksia vaan pikemminkin kuultujen keskusteluiden myötä vahvisti paikallista identiteettiämme oululaisina kulttuurivaikuttajina ja kirjallisuuden sekä sanan ystävinä.
Botnia-palkintoehdokas Anu Kolmonen signeeraa Kuiskeelle myöntämänsä arvostelukappaleen teoksestaan Taapelitaivas. Kuva: Tiina Kukkoaho
LISÄÄ JUTTUJA:
