Miki Liukkonen: Vierastila
Kuka minä olen?
Miki Liukkosen romaani Vierastila vie meidät keksijä Ren Dawnin maailmaan – tai oikeastaan hän ei ole vielä keksinyt mitään, joten varsinaisesti hän ei kai ole keksijä. Tai voiko ihminen olla jotain, jos hän vain päättää niin?
Kirjan ensimmäinen osa keskittyy Reniin ja hänen elämäänsä. Romaani avaa lukijalle Renin maailmaa ja kuljettaa hänet erinäisten kommellusten ja tapahtumien kautta Helsingistä aina Meksikoon ja takaisin. Renin elämä on absurdia, ja hän törmää mitä kummallisimpiin hahmoihin. Hän on reppana, joka ei tunnu saavan otetta elämästään.
Kirjan toisessa osassa kuvioon tulee kirjailija, joka on Renin naapuri. Hän on lopettanut kirjoittamisen ja kaikki aika menee Reniä tarkkaillessa. Kirjailijan maailma avautuu synkkänä, epätoivoisena ja hyvin lohduttomana.
Toista osaa lukiessa alan pohtimaan kuinka paljon kirjailijan hahmossa on Liukkosta. Kustannustoimittajan jälkisanoista paljastuu, että hyvinkin paljon, vaikka muut ihmiset ja tapahtumat ovat keksittyjä.
Kirjan kolmas osa nivoo Renin ja kirjailijan tarinan yhteen, ja loppuratkaisu on haastava ja yllättävä. Vaikka kirja vie näiden hahmojen maailmaan, pääosassa eivät ole tarina ja tapahtumat vaan ihmiset.
Hauska, haastava ja filosofinen romaani
Vierastila on haastava teos. Siinä on hyvin paljon erilaisia elementtejä, jotka tekevät lukukokemuksesta paikoin vaikean ja raskaan. Henkilöhahmoja ei aina esitellä. Esimerkiksi ensimmäisissä virkkeissä lukija pääsee keskelle keskustelua, ilman tietoa ketkä keskustelua käyvät. Ainoa mahdollisuus on vain jatkaa lukemista päästäkseen selville, keitä nämä ihmiset ovat.
Romaanin virkkeet ovat pitkiä, kuvailevia ja täynnä tarkkoja yksityiskohtia. Paikoin on lähes mahdoton pysyä matkassa kaikissa kielikuvissa ja tarkoissa kuvauksissa.
Toisaalta tarina on kepeän hauska ja absurdi. Hauskuus täytyy vain löytää kaiken kielellisen maalailun takaa.
Syvimmän kysymyksen äärellä
Vierastilassa on vain kourallinen henkilöitä, joita elämä kuljettaa eteenpäin ilman selkeää päämäärää, ilman että he tekevät juuri valintoja elämässään.
Kirjan päähenkilöitä yhdistää toivottomuus, heiltä puuttuu intohimo elämään. He ovat paljon kiinnostuneempia muista ihmisistä ja heidän tekemisistään kuin oman elämänsä suunnasta. He käyttävät elämänsä muiden ihmisten tarkkailuun ja pohdintaan, mitä muut heistä ajattelevat.
Nämä ajelehtivat ihmiset maalaavat varsin synkän kuvan elämästä. Heidän pohdintansa omasta elämästään, epäonnistumisista ja tekemisistä johdattavat kirjan syvimmän kysymyksen äärelle – keitä me olemme ja mikä määrittää meidät.
On vaikea määrittää mitä kaikkea Vierastila on. Kaikkea ei kenties tarvitse edes ymmärtää, sillä riittää, että vain astuu syvälle tähän outoon maailmaan.
LISÄÄ JUTTUJA:
