Jokaisella on oma Suomensa, vaikka kyse on yhdestä maasta. Suomi on muuttunut ja muuttuu, Maammetaulu kertoo, millainen Suomi on tänään ja millaisia ajatuksia se herättää.
Maammetaulun avatessa ensimmäisenä vastaan tulevat puhuttelevat kuvat. Valokuvaajat Juha Metso ja Mika Rokka ovat kuvituksillaan onnistuneet tuomaan monipuolisen ja kattavan kuvan Suomesta ja sen eri puolista. Kuvia kirjassa on paljon, yli puolet 200 sivusta. Pidän hienona sitä, että näille kuville on annettu paljon tilaa, sillä ne kertovat omaa tarinaansa Suomesta.
Metson kuvista huokuu suomalainen arki ja tavallinen elämä. Punaisia tupia, maalaismaisemaa, tanssilavoja, torimyyjiä, vappujuhlia kaupungissa tai ylipäätään juhlia kaupungilla – kaikki asioita, joita on helppo yhdistää Suomeen. Myös ihmisiä näistä kuvista löytyy paljon, niin tunnettuja ihmisiä, kuin ihan niitä tavallisia tuntemattomia suomalaisia.
Rokan luontokuvat puhuttelevat eri tavalla. Niistä huokuu villi luonto, revontulet, muuttolinnut – hyvin suomalaista maisemaa nekin piirtävät. Etenkin Rokan kuvakulmat ovat hienoja, metsää ylhäältä päin kuvattuna tai makrokuvia kukista, virtaavaa vettä. Tässä kirjassa nuo lukuisat kuvat ovat paikallaan.
Mielenkiintoista ovat myös kuvien yhteydessä olevat pienet faktatiedot Suomesta, ne eivät liity sinänsä kuviin millään tavalla, vaan antavat toisenlaista tietoa Suomesta. Ne yllättävät ja tekevät sivun mielenkiintoiseksi, ensin kiinnittää huomion kuvaan ja sen sanomaan, jonka jälkeen siirtyy lukemaan pieniä tietoiskuja Suomesta.
Kirja antaa myös äänen muutamalle suomalaiselle, jotka pääsevät kertomaan millaisena he näkevät tämän päivän Suomen. Pohdin, onko valitut henkilöt niitä oikeita tai tulevatko tarpeeksi erilaiset näkökannat kerrotuiksi. Vaikea lopulta sanoa, sillä ihan jokaisella suomalaisella taitaa lopulta olla se oma käsitys Suomesta ja maan tilasta.
Olavi Uusivirta tosin huomauttaa suomalaisten elävän eri kuplissa – ajattelemme samoin kuin kaverimme, emmekä uskalla kohdata erilaisuutta. Lisäksi kuplissa eläminen antaa harhaisen kuvan Suomesta. Kovimman tykityksen lataa Remu Aaltonen, joka kyseenalaistaa Suomen olemassa olon ja pohtii olemmeko vain Euroopan Unioni. Ajattelemisen aihetta antaa myös Esko Valtaoja muistuttamalla, että pitää katsoa mistä tulemme, voidaksemme ymmärtää mihin olemme menossa.
Tekstit ovat lyhyitä ja ne antavat ajattelemisen aihetta – toiset enemmän toiset vähemmän. Kaikkien kanssa en ehkä ole samaa mieltä, mutta juuri erilaisten mielipiteitä on välillä hyvä pysähtyä miettimään, ymmärtääkseen millaisessa Suomessa elämme. Nämä esille tuodut suomalaisten ainutlaatuiset näkemykset maasta antavat Maammetaululle pohjan kertoa monipuolista kuvaa Suomesta.