Päivän seminaarissa teemana oli brändäys, miten markkinoida viihdetuotetta oikein. Ennen tapahtumaa Poptorin toimitusjohtaja Erkki Puumalainen herätteli jo keskustelua tiedotteessaan, joka käsitteli suurten levy-yhtiöiden vallan luomaa iskelmämusiikin heikkoa markkina-asemaa Suomessa.
Ennen illan palkintogaalaa pidettiin seminaari, jossa luennoitiin oikeaoppisesta brändin luomisesta ja tuotteen markkinoinnista. Yksi puhujista oli laulaja Kurt Westerlund, joka koko musiikkiuransa ajan on pitänyt työstään kiinni myös yrityksessään Akowestissa. Maahantuonti- ja tukkuliike omistaa lisenssejä muun muassa Real Madridin, Star Warsin ja Coca Colan kaltaisiin suurbrändeihin. Musiikkialalta yritys on fanituotteistanut esimerkiksi sellaisia nimiä kuin The Rasmus, HIM, Lordi ja Britney Spears.
Yksi Westerlundin ansioita bisnesmaailmassa on ollut Hello Kitty -brändin tuominen Suomeen. Se on pätevä esimerkki pelisilmästä oikeassa tuotteistuksessa kohderyhmä huomioitaessa. Lapsille on tärkeää, että vihon kannessa tai repun selkämyksessä on kiva kuva. Eräille brändeille taas on sopinut pysyminen tiukasti ydintuotteessa suuruuteen nousemisessa ilman suurempaa lisätuotteistusta. Esimerkkinä tästä McDonald`s.
Musiikkituotteen brändäyksessä on otettava monta muuttuvaa asiaa huomioon, kuten artistin ja yleisön ikääntyminen. Esimerkiksi Robin oli viisi vuotta sitten teinipoika, jolla oli lähinnä vain teinifaneja. Teinipojasta kasvoi nuori mies ja näkyvyyttä vietiin uusiin paikkoihin, kuten Vain Elämää -ohjelmaan, joka tavoitti myös vanhempia ihmisiä. Brändäys koko kansan Robiniksi onnistui ja nyt fanikunta koostuu aina mummista perheen nuorimpaan.
Spotify, Youtube ja muut suoratoistopalvelut ovat nykypäivänä melko tehokkaasti romahduttaneet levynmyyntibisneksen, verrattaessa esimerkiksi 20 vuoden takaiseen. Westerlund vahvistaakin, miten oheistuotemyynti on jo ajanut musiikkiteollisuuden tuloissa levymyynnin ohi. On siis vedettävä konserttisalit täyteen ja markkinoitava itsensä myyväksi brändiksi menestyäkseen tänä päivänä viihdemusiikin saralla. Maailmalta löytyy esimerkkejä oheistuotteista, jotka ovat kasvaneet lähes itse ydintuotetta musiikkia suuremmiksi. Mustat AC/DC ja Ramones -t-paidat ovat jo käsitteitä, joita sukupuolirajoja rikkoen näkyy myös ihmisten päällä, jotka eivät itse bändien musiikkia juurikaan kuuntele.
Luentojen jälkeen alkoi illan juhlaosuuden; palkintogaalan ja musiikkiesitysten odottaminen. Tavoitin hotellin lounge-tilasta kiiltonahkakenkien kopinan, puheensorinan ja lasien kilistelyn keskeltä Poptorin toimitusjohtajan Erkki Puumalaisen, jolta löytyi aikaa juttutuokiolle.
Ennen iltaa Puumalainen oli nostanut esille nykypäivän ongelman, jossa iskelmämusiikin kuuntelijat on jätetty täysin suurten levyjättien toiminta-alueen ulkopuolelle. Kysyntää olisi, harva iskelmämusiikin vanhemmista ikäpolvista koostuvasta kohderyhmästä kuuntelee suoratoistopalveluja. Warnerin ja Universalin kaltaiset suuruudet vetävät kuitenkin vain niistä naruista, jotka tuovat suurimmat potit.
– Ongelmat alkoivat, kun 25 vuotta sitten Warner osti Fazerin. Fazer huolehti ennen musiikkibisneksen ekosysteemistä eli siitä, että raha palautuu takaisin ja syntyy uutta taloutta. Ulkomailla ajatellaan kuitenkin hittilähtöisesti, hiteillä pystytään paremmin ohjaamaan ostavaa kansaa. Monille Olavi Virta on kuitenkin se, joka teki edellisen hitin. Musiikki ei saisi olla poisheitettävää tavaraa, vaan sen pitäisi vanheta arvokkaasti yleisönsä kanssa. Enää ei ole 1980-luvun tapaan niitä pieniä levy-yhtiöitä, jotka toimivat suomalaisessa ekosysteemissä, vaan isot tekijät vievät taloushyödyn ulkomaille.
Puumalainen vertaa musiikin tekemistä samanlaisena sijoituksena kuin talon rakentamista. Talo maksaa itsensä takaisin, kun siinä asutaan. Musiikki tuo sijoituksensa takaisin, kun sitä kulutetaan. Riittävä rahoitus onkin ongelma, kun rahat kulkeutuvat pois Suomen viihdekentältä ulkomaiden jättiläisten taskuihin. Arastella vastustajaa ei Puumalaisen mukaan silti saa. Brändäys onkin suuria levy-yhtiöitä haastettaessa se kovin valttikortti altavastaajille
– Pitää ottaa asenne, että tämä on teollisuutta eikä harraste. Lähdettäessä haastamaan Warnerin kaltaisia toimijoita, ei pidä pelätä vaan päinvastoin, nyrkkeilymatseissakin pitää haastaa maailmanmestareita. Meillä on se etulyöntiasema, että hallitsemme suomenkielisen musiikin ja kulttuurin. Tunnemme yleisömme ulkomaalaisia paremmin. Ongelmana on vain rahoitus, pääoma ansainta-ajalle. Brändäys tuo suurimman arvolisän, vaikka olisi kova levy siitä pitää luoda ihmisille se juttu.
Palkintogaalassa parrasvaloihin nostettiin pitkän uran populäärimusiikin ja tanssikulttuurin hyväksi tehneet henkilöt, joille jaettiin Sisu-palkinto: Pasi Kaunisto, T.T. Purontaka, Juhamatti ja Jorma Kalevi. Tamperelainen Musa –erikoispalkinto myönnettiin Mika Sundqvistille, joka on toiminut äänittäjänä ja tuottajana useissa manserockin merkkiteoksissa 1970-luvulta lähtien.
CatCat vei nimiinsä Kesän 2017 tanssihitti -äänestyksen Bye Bye Baby -remix -kappaleellaan. Popduo viettääkin nyt 25-vuotisjuhlavuottaan, jonka kunniaksi tänä vuonna on tullut ulos juhlakokoelmalevy sekä oma nimikkosiideri.
Lavakauden Päättäjäisissä jaettiin myös Vuoden 2017 Tanssittaja -palkinto, jonka sai Jarkko Honkanen & Taiga. Vuoden 2017 Tanssittajatulokkaaksi valittiin SMORK-kilpailun voittaja Tanssiorkesteri Kaiho.
Lisäksi tapahtumassa palkittiin paikallisradioiden Vuoden 2016 Levy (Teuvo Oinas – Suomalainen Tango) ja Kuukauden Levy -voittajat vuoden ajalta.