Lasipalatsi
Kuningas päättää järjestää kisan, jossa voittaja kruunataan Kuninkaan Miekaksi – kuninkaan oikeaksi kädeksi. Valtakunnan aateliset valitsevat kisaan oman suojattinsa taistelemaan asemasta. Kruununprinssi päättää valita suojatikseen Adarlanin Surmana tunnetun salamurhaajan, jonka kuningas on passittanut orjatyöhön kuolemanleirille suolakaivoksille.
Prinssi tuo pahamaisen salamurhaajan Calaena Sardothien Adarlan hoviin ja hänet esitellään muille kilpailijoille viettomana pikkurikollisena Lilliana. Hän ei ole siellä taistelemassa asemasta, vaan omasta vapaudesta, jonka prinssi on hänelle luvannut voitosta. Edessä on vain Erilean 23 vaarallista rikollista – varkaita, salamurhaajia ja ammattisotureita. Kuinka 18-vuotias nuori nainen – vaikkakin salamurhaajan koulutuksen saanut – Calaena voi selviytyä heitä vastaan.
Sitten yksi kilpailija löydetään kuolleena, ja pian sen jälkeen toinen. Kaikki linnassa ei olekaan sitä miltä vaikuttaa. Siellä piileksii jotain vaarallista ja uhkaavaa, joka tappaa kilpailijoita. Calaenan taistelu voitosta muuttuu äkkiä selviytymistaisteluksi pahuutta vastaan.
Linnassa asiat eivät myöskään suju suunnitelmien mukaan, kruununprinssi saa hänet raivoihinsa, kaukaisen Eyllwenin prinsessasta tulee hänen ystävänsä – tai siltä ainakin vaikuttaa. Voiko Calaena olla hyökkäämättä kuningasta vastaan, joka määräsi hänet orjuuteen. Pysyykö hän uskollisena kruununprinssille? Ja mikäli hän voittaa kilpailun, pitääkö kuningas lupauksensa ja tekee hänestä todella Kuninkaan Miekan?
Kaikkea varjostaa myös Calaenan lapsuus, hän jäi nuorena orvoksi ja kasvoi kuuluisan salamurhaajan opissa. Mistä Calaena on oikein kotoisin? Hän muistaa lapsuudestaan vain vähän ja valtakunnassa, jossa taikuus on kielletty ja haltijat karkotettu tai teloitettu, nämä vähäiset muistot olisi kenties vain parempi unohtaa.
Kirjassa riittää tapahtumia alusta loppuun ja juonenkäänteet seuraavat toisiaan, tosin usein on varsin arvattavaa mitä tulee tapahtumaan. Kirjan ehdottomana tähtenä loistaa sähäkkä nuori nainen. Aikuisuuden kynnyksellä oleva salamurhaaja päähenkilönä on mielenkiintoinen asetelma, Calaena vaikuttaa monin paikoin ikäistään vanhemmalta. Hänellä on ammattisalamurhaajan vaistot ja ajatukset, silti hän ei ole menettänyt kiinnostusta esimerkiksi kauniisiin vaatteisiin, eikä rankat kokemukset orjatyössä katkeroittaneet häntä. Tässä fantasiamaailmassa sekoittuvat kepeys ja julmuus.
Tarina ei ehkä ole mikään kovin omaperäinen, mutta se tempaisee mukaansa fantasiamaailmaan. Sarah J. Maas on onnistunut luomaan Calaenasta vahvan ja mielenkiintoisen hahmon ja hänen selviytymistään on kiehtova seurata. Myös muut kirjan hahmot, kuten kruununprinssi Dorian ja kapteeni Chaol ovat moniulotteisia ja heidän luonteensa paljastuu vähitellen. Näenkin Maassin erityisenä vahvuutena mielenkiintoisten henkilöhahmojen luomisen.
Tämä on vahva avaus nuorille suunnatulle fantasiasarjalle. Loppusanosissa Maas kertoo saaneensa idean kirjaan Disneyn Tuhkimosta ja etenkin kohtauksesta, jossa Tuhkimo pakenee tanssiaisista. Hän alkoi pohtia, entä jos Tuhkimo olisi tehnyt jotain pahaa, jos Tuhkimo olisi esimerkiksi salamurhaaja. Ja tästä ideasta hän lähti kehittämään Calaenan hahmoa, jonka ympärille koko tarina syntyi. Lopputuloksena on varsin kaukana Tuhkimosta oleva fantasiakertomus.
Lasipalatsi on Throne of Glass -fantasiasarjan avausosa. Sarjan kirjoja on käännetty jo 35 kielelle ja näillä näkymin seuraava osa Keskiyön kruunu ilmestyy suomeksi helmikuussa 2018 ja kolmas osa Tulen perillinen heinäkuussa 2018. Lisäksi sarjasta on tekeillä tv-sarja.
LISÄÄ JUTTUJA:
