Maailman merkillisimmät kummitustarinat
Hui kauhistus!
Maailma on täynnä mitä kummallisimpia tarinoita aaveista, hengistä, hirviöistä, möröistä ja muista yliluonnollisiksi luettavista ilmiöistä. Esimerkiksi useat eri ihmiset ovat todistaneet saman tapahtuman tai sama aave on kummitellut eri vuosisadoilla. Ilmiöille on myös tieteellistä näyttöä, silti monet kyseenalaistavat kummitustarinat huuhaaksi.
Suomalaiset eivät juuri usko yliluonnollisiin voimiin. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan vain noin 14 % tunnustaa jollain tasolla uskovansa henkiin, kummituksiin ja aaveisiin. Monissa maissa kuten vaikkapa Meksikossa, Chilessä, Ukrainassa ja Etelä-Afrikassa jopa puolet väestöstä tunnustaa uskonsa henkiolentoihin. Voitaneen olettaa, ettei suomalainen kehtaa myöntää uskovansa, koska se on kotimaisessa kulttuurissa usein mielletty mielenterveysongelmaisten hölinäksi ja hulluudeksi.
Silti kummittelutarinat kiinnostavat yhä useampia. Asiasta on tehty dokumentteja ja kirjoja. Kauhutarinat ovat olleet myös suuri inspiraatio kauhuelokuvateollisuudelle, taiteelle sekä rock- ja metallimusiikille.
Maailman merkillisimmät kummitustarinat lyö lisää löylyä aiheeseen. Viime vuonna Minerva kustannus julkaisi Eero Ojasen kirjoittaman Suuri suomalainen kummituskirja -teoksen. Se avasi mystistä verhoa kotimaisiin tunnetuihin kauhutarinoihin. Nyt Mervi Kosken niin ikään Minervan kustantama opus jatkaa samaa aihetta ilman maantieteellisiä rajoitteita.
Kumpaakin teosta yhdistää tietynlainen samankaltaisuus tarinoiden kerronnassa. Tarinat ovat melko pintaraapaisun tapaisia menemättä yhteenkään kertomukseen kovin yksityiskohtaisesti. Asioita ei taustoiteta kamalasti, joten sinänsä ne ovat helppoa luettavaa, mutta lukija saattaa jäädä kaipaamaan lisää tietoa. Etsivä toki löytää uusia teoksia – etenkin englanniksi kirjoitettuja – niin halutessaan.
Kirjan kertomukset vievät lukijan muun muassa karmeisiin aavetaloihin ympäri maailmaa. Brittein saarilla etenkin vanhat linnat ovat todella pelottavia paikkoja ja siellä tuntuu olevan jonkinlainen kummituskeskittymä. Kauhulinnoja on lähempänäkin, esimerkiksi Norjassa, ja myös Suomessa. Miten olisi ostaa oma ylellinen keskiaikainen linna, jonka kaupantekijäisiksi saa kummituksen? Italiassa Torinon lähellä kaupiteltiin tällaista, ainakin kirjan kirjoituksen aikoihin.
Kirja kertoo tarinoita tunnetuista riivatuista poltergeist-tapauksista, eli räyhähengistä. Poltergeisteille tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat olleet muun muassa ennalta-arvaamattomuus. Tapahtumat alkavat äkisti ja päättyvät yhtä nopeasti. Näitä on tapahtunut öisin mutta myös keskellä päivää. Esimerkiksi jokin huonekalu jossain julkisessa rakennuksessa on saattanut paiskautua seinään ihan äkkiarvaamatta. Kirja kertoo myös useista haamukulkuneuvoista. Tarinat aavelaivoista lienevät yleisimpiä. Yleensä tällaiset ovat liittyneet uponneisiin ja kadonneisiin aluksiin, jotka on kuitenkin myöhemmin nähty seilaamassa jossain päin meriä.
Oudot näyt, kuten päättömät nunnat, yksin pimeydessä vaeltava ratsu vaunuineen, bussi ilman kuljettajaa iltapäiväruuhkassa, kummitusjunan kilkatus paikassa jossa ei ole ollut edes ratakiskoja vuosikymmeniin, kolistelut, kuiskaukset, valoilmiöt, ovien ja ikkunoiden aukeilu ja sulkeutuminen itsestään – tällaisia tarinoita on maailmansyrjä täynnään, nyt myös tämä kirja.
Kauhukulttuuri on elokuvien ja kirjojen lisäksi nykyään yhä enemmän kaupallistuva ilmiö. Ulkomaanmatkalla voi osallistua kohdekaupungissa kummituskierroksille. Voi majoittua mukavasti entiseen kummituslinnaan rakennettuun hienostohotelliin tai vetää maalit kasvoille ja lähteä kivalle zombie-kävelylle – näitähän järjestetään Suomessakin.
Maailman merkillisimmät kummitustarinat on varsin helppolukuinen ja sopiva paketti avata mielen sopukoita ja antaa mahdollisuus selittämättömille ilmiöille. Nykymaailmassa, etenkin kaupungeissa ihminen on niin vieraantunut henkimaailmasta, jottei varmastikaan monikaan pääse osalliseksi eläessään ”oikeisiin” kummituksiin, joten kirja on mielenkiintoinen pintapuolinen katsaus tähän salattuun mystiseen maailmaan.
LISÄÄ JUTTUJA:
