Nina Lykke: Kohonnut riski
Herkullinen satiiri keskiluokan ongelmista
Nina Lykke on suosittu ja palkittu norjalaiskirjailija. Hän hurmasi lukijat ja kriitikot jo esikoisromaanillaan Ei, ei ja vielä kerran ei. Romaani käsitteli etuoikeutetun keskiluokan ongelmia, ja saman teeman parissa jatkaa myyntimenestykseksi noussut Kohonnut riski.
Romaanin päähenkilö on yleislääkäri Elin, joka on päätynyt asumaan vastaanotolleen. Takaumien kautta selviää, että Elin on jättänyt kotinsa, kun salasuhde nuoruudenrakastettu Björniin on paljastunut aviomies Akselille.
Elämänpiirinsä asiantuntija
Kohonnut riski osoittaa, ettei Lykkeä ole suotta kiitelty taidostaan kuvata satiiriseen sävyyn keskiluokkaisten keski-ikäisten elämää. Romaanin teemat, kuten keski-iän kriisi, eivät välttämättä ole tuoreita, mutta Lykken tapa käsitellä asioita sen sijaan on. Satiiri on juuri sopivan piikikästä ja tarkasti kohdistettua.
Lykke tarkastelee henkilöhahmojaan ymmärtäen ja lempeästi, vaikka näyttää myös heidän huonot puolensa. Kirjailija on kertonut haastatteluissa, että hänen romaaninsa rakentuvat tosielämässä kuultujen ja koettujen asioiden pohjalta. Se välittyy: kerronta on uskottavaa ja rehellistä. Lykke on oman elämänpiirinsä asiantuntija.
Väärinymmärryksiä ja kohtalon oikkuja
Kommunikaatio on tarinaa eteenpäin vievä teema. Sosiaalinen kanssakäyminen on täynnä väärinymmärryksiä, joiden seuraukset saattavat olla odottamattomat. Elinin ja Akselin pitkä avioliitto on väljähtänyt. Sanomatta jäävät sanat nakertavat keskusteluyhteyttä. Liitto on kuin sarja rituaaleja, jotka vuosien varrella ovat vakiintuneet. Omia avio-ongelmiaan pakeneva Björn taas kohdistaa Eliniin huomiota, jota vaille tämä on jäänyt.
Yhtään sen helpompaa kommunikoiminen ei ole sosiaalisessa mediassa, jonka käyttöä Lykke kuvaa humoristisesti. Lapsenlapsi on suostutellut vastentahtoisen Elinin liittymään Facebookiin. On kuin kohtalon ivaa, että juuri siellä Elin törmää Björniin. Muutama liian ystävällinen viinipöhnässä kirjoitettu sana käynnistää tapahtumasarjan, joka lopulta johtaa salasuhteeseen. Dialogi on läpi romaanin herkullista.
Moraalisten kysymysten äärellä
Yleislääkäri kohtaa vastaanotollaan potilaita maan ja taivaan väliltä. Toiset tavoittelevat hyvinvointia kaikin keinoin, siinä onnistumatta. Toiset eivät huolehdi terveydestään lainkaan, mutta välttyvät kuin ihmeen kaupalla sairauksilta. Tästä on peräisin romaanin nimikin. Tupakointi lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään, mutta kuka lopulta sairastuu?
Vaikka Kohoneen riskin potilaat ovat karikatyyrejä, Lykke onnistuu vakuuttamaan lukijan siitä, että heidänlaisiaan voisi oikeasti olla olemassa. Kuvatessaan Elinin työtä yleislääkärinä Lykke ottaa kantaa hyvinvointi- ja onnellisuusbisnekseen. On mahdotonta välttyä terveysvinkeiltä, mutta niitä noudattamalla tuskin saavuttaa onnea. Pakonomainen hyvän elämän tavoittelu saattaa johtaa siihen, että ihminen on entistä tyytymättömämpi.
Elin näyttäytyy potilaille hyvinvoinnin asiantuntijana, mutta hänen oma vapaa-aikansa kuluu viiniä juodessa. ”Vain yksi rentouttava lasillinen ja sitten lopetan”, Elin vannoo, mutta huijaa itseään kerta toisensa jälkeen. Samankaltaisen riippuvuuden Elin muodostaa myös Björniin.
Elinin on kuitenkin kohdattava moraaliset kysymykset, mistä pitää huolen vastaanotolla asuva hyvin elävältä vaikuttava muoviluuranko Tore. Tore, tuo ikävä piru Elinin olkapäällä, on Lykkeltä nerokas keksintö. Elin kuulee Toren ivalliset kommentit korvissaan ja on pakotettu pohtimaan ratkaisujensa seurauksia.
Kirjahyllyn luottoteos
Oman mainintansa ansaitsee Kohonneen riskin raikas ja realistinen loppuratkaisu. Usein kolmiodraaman loppu on nimittäin joko tai. Huono avioliitto vaihtuu kukoistavaan romanssiin tai, vielä useammin, syrjähyppy tuhoaa monen ihmisen elämän. Kohonnut riski päättyy tilanteeseen, joka on jotain tältä väliltä. Viesti on, että elämänvalinnat eivät välttämättä lisää tai vähennä onnellisuutta. Elämä vaan muuttuu erilaiseksi.
Kohonnut riski lunastaa erinomaisesti paikkansa kirjahyllyssä. Se on romaani, johon on helppo tarttua uudelleen, kun kaipaa viihdyttävää ja laadukasta lukemista. Sanna Mannisen sujuva ja vivahteikas suomennos tekee lukukokemuksesta miellyttävän.
LISÄÄ JUTTUJA:
