Eeva Maria al-Khazaali: Paperi, haavoja
Matka kirjallisiin ja taiteiden välisiin yhteisöihin
Eeva Maria al-Khazaali (synt. 1986) on oululainen runoilija. Hänen esikoisteoksensa Unelma julkaistiin vuonna 2009 (nimellä Eeva Karhunen). Vuonna 2018 ilmestyi Että näkisin siitä unia. Paperi, haavoja on hänen kolmas runoteoksensa.
Elämäkerta
Olen mennyt väistämättä,
suorinta reittiä, selittämättä
Paperi, haavoja on runoilijan mukaan autofiktiivinen tarina naisen asemasta, paikasta ja identiteetistä 2000-luvun alun kirjallisissa yhteisöissä. Teos voidaan nähdä myös kasvutarinana, jossa oman identiteetin etsiminen on kuin elämänmittainen, tässä tapauksessa runoteoksen mittainen tutkimusmatka.
Alussa runotyttö herää pohtimaan itseään ja kykyjään. Teoksen keskiosan runous on kypsymisen aikaa, jolloin itsetietoisuus ja hyväksyntä kohtaavat. Loppu puolestaan edustaa runoilijatytön hyväksymistä osaksi kirjallisia ja taiteiden välisiä yhteisöjä.
jossa kukaan ei näkisi minua. Sen takaa minä olen kirjoittanut itseni esille, kirjoihin.”
Teos on myös rakkaustarina, rakkauden tunteen tuntemista ja kokemista niin sivistystä, kirjallisuutta sekä itseään kohtaan. Runoilijan kokema minuuden ja toiseuden tunne, jopa ujous on teoksessa läsnä, mutta ikään kuin hälvenee teoksen loppua kohti. Runoilija kykenee kypsyttämään ja rakentamaan haluamaansa identiteettiä, joka vaalii sanojen, kirjallisuuden ja syvän pohdinnan tuomien ajatusten estetiikkaa.
Minä kirjoitan.
Sinä kirjoitat.
Niin toinen ei katoa toiselta
koskaan.
Ei rajojen rikkomista, vaan kyvyn osoittamista
al-Khazaalin kyky hyödyntää omaa sivistystään ja taitoaan veistää sanoista pieniä hetkiä ja kokemuksen tunnetiloja menneestä nykyisyyteen on kohosteinen ja virkistävä. Kirjoitustyyli on ilmavaa, eikä se asetu muottiin, vaan leijuu ja kehittyy runoilijatytön mukana.
Paperi, haavoja ei riko konservatiivisuutta, vaan se sitoo runoilijan kyvyn tiukemmin poetiikan oppiin sanojen ja niiden olemisen estetiikasta, sekä osaksi kirjallisia yhteisöjä. Teos kestää useamman lukukerran, sillä helppolukuisuudesta huolimatta teos on moniulotteinen ja kerroksellinen.
Nyt tiedän mitä on kukkia läpi,
aplodeerata seisten, toisten puolesta.
LISÄÄ JUTTUJA:
