Kun itse Stephen King hehkuttaa kirjan kansiteksteissä A. J. Finnin esikoisteosta, odotukset ovat eittämättä korkealla. Vielä suurempi houkutin on se, kun kustantaja vertaa teosta Hitchcockin Takaikkunaan, yhteen lempielokuvistani. Ja huh, Nainen ikkunassa todella täyttää nämä odotukset.
Finnin trilleri kaappaa lukijan ensisivuilta mukaansa, mutta ei pelkästään taitavasti rakennetun juonen ja yllätyskäänteiden ansiosta. Minäkertojana toimiva Anna Fox on henkilöhahmona auttamattoman herkullinen: Anna on ammatiltaan lastenpsykologi, jonka oma mieli on järkkynyt ja joka kuluttaa aikansa katsellen elokuvia ja tarkkaillen intensiivisesti naapureitaan. Alkoholisoitunut ja lääkeriippuvainen nainen kärsii agorafobiasta eli avaran paikan kammosta. Anna ei pysty poistumaan suuresta, New Yorkin Harlemissa sijaitsevasta talostaan lainkaan ulos. Syy Annan ahdistukseen ja masennukseen selviää vasta pitkän ajan kuluttua, joten murhan tutkimisen lisäksi jännitystä rakennetaan Annan elämäntarinan paljastuksilla.
Juoni käynnistyy, kun Anna tutustuu uusiin naapureihinsa, Russellien eriskummalliseen perheeseen. Eräänä iltana Anna näkee, kuinka vastapäisessä Russellien talossa tapahtuu murha. Kuten voi odottaa, kukaan ei usko Annaa, joka lopulta jää pelkojensa ja epäilystensä kanssa yksin. Sekä Anna että lukija joutuvat kyseenalaistamaan totena esitetyn. Lisäksi henkilöhahmoja on teoksessa juuri sopivasti hämmentämään syyllisen arvuuttelua.
Viime vuosina rikoskirjallisuuden myyntimenestyksiä ovat olleet trillerit, joiden naiskuvat ovat rosoisia ja yllättäviä. Esimerkiksi Paula Hawkinsin Nainen junassa (2015) ja Clare Mackintoshin Annoin sinun mennä (2017) ovat taatusti toimineet innoittajina Nainen ikkunassa -trillerille. A. J. Finn, oikealta nimeltään Daniel Mallory, on ammatiltaan kustantaja, joten bestseller-trillerin resepti on kirjailijalla jo työn puolesta hallussa.
Aluksi lukijaa tosin voi häiritä Finnin teoksessa olevat yhtäläisyydet Hawkinsin Nainen junassa -romaanin kanssa. Molemmissa kun on pääosassa alkoholin avulla todellisuutta pakeneva nainen, joka näkee murhan suljetusta tilasta, eikä virkavalta tietenkään ota moisen epäluotettavan oloisen naishupakon juttuja todesta. Teosten rakenteessakin on samankaltainen lukujen nimeäminen päiväysten mukaan, mutta nämä yhtäläisyydet eivät onneksi häiritse alkua pidemmälle.
Tällaisille psykologisille murhamysteereille on nyt selvästi kysyntää. Murhan ratkaisun ja jännityksen lisäksi yhtä kiehtovaa on elää mukana päähenkilön koettelemuksissa ja seurata, kuinka elämän päähän potkimasta luuserista kuoriutuu taistelija ja selviytyjä. Nainen ikkunassa ja sen sukulaisteokset ovat myös vahvoja kasvutarinoita, joissa naissankari kuvataan jopa inhorealistisesti. Tämä on tervetullut uudistus jännityskirjallisuuden naiskuvaan.
Kirjailijan ilmeinen mieltymys elokuviin tuo teokseen oman lisämausteensa. Elokuvafriikkinä Anna vertaa näkemäänsä ja kokemaansa lukuisten klassikkofilmien henkilöihin ja tapahtumiin. Vanhoja elokuvia tunteville lukuelämyksestä avautuu uusi taso.
Finnin esikoinen lunastaa paikkansa kutkuttavien nykytrillereiden joukossa. Vaikka osa juonenkäänteistä on kliseisiä, sokkireaktioitakin on luvassa. Nainen ikkunassa täyttää tehtävänsä: se on hyytävän jännittävä mutta silti koskettava – ja se on pakko ahmaista nopeasti, jotta piina loppuisi.