Sinä vuonna 1918

Jokaisen on valittava puolensa.

Sinä vuonna 1918 palaa sadan vuoden takaisiin sisällissodan tapahtumiin. Se on vuorovaikutteinen romaani, jonka pääosassa olet sinä, lukija. Tarina on kirjoitettu sinämuodossa ja lukijana joudut lukuisten valintatilanteiden eteen läpi kirjan, jotka vaikuttavat tarinan kulkuun. Heti alussa sinun on valittava: oletko mies vai nainen, mistä maakunnasta olet kotoisin ja kuulutko johonkin vähemmistöön. Vasta sen jälkeen voi lukemisen aloittaa.

Punaisten ja valkoisten välien kiristyessä ja tarinan edetessä sinun on valittava puolesi. Säilyykö hyvyytesi läpi kirjan vaikeinakin aikoina vai käännätkö kelkkasi yllättäen, vai oletko juonitellut alusta alkaen? Välillä myös sattuma puuttuu peliin ja tapahtumien kulku määräytyy nopan silmäluvun mukaan.

Kirjaa ei siis ole tarkoitus lukea alusta loppuun sivu kerrallaan, vaan joka luvun lopussa löytyvät ohjeet miten edetä. Tätä varten kannattaa lukuhetkeen varautua kynän ja paperin kanssa ja kirjoittaa valinnat ylös, koska aikaisemmat täytyy muistaa myöhemmissä vaiheissa, niiden vaikuttaessa tarinan etenemiseen.

Kirjassa luvataan olevan miljoona erilaista tarinamahdollisuutta. Luin itse kirjan kahdesti lähtien ensin liikkeelle kainuulaisena naisena ja toisella kerralla Uudeltamaalta kotoisin olevana miehenä. Kieltämättä tarinoista muodostui hyvin erilaiset. Välillä tarinoiden henkilöt joutuivat samoihin tilanteisiin mutta luvun lopussa aikaisemmat valinnat johdattivat taas eri suuntiin. Kirjan lukee mielellään useampaan kertaan ja kokeilee, millaisia tarinoita saa aikaiseksi. Yhteen lukukertaan menee vajaa tunti.

Jäin tosin ihmettelemään osasinko kuljettaa tarinaa oikein eteenpäin, varisnkin kun tein varsin varhaisessa vaiheessa valinnan, että miespäähenkilöni tarinalla olisi onnellinen loppu ja päähenkilö kuitenkin kuoli sisällissodassa. Oletin, että onnellinen loppu olisi kantanut hänet turvallisesti sodan yli. Eli tarkkana kannattaa olla mihin lukuun tarinaa kuuluu jatkaa.

Se, että kirja on kirjoitettu sinämuodossa, tuo tarinan myös hyvin lähelle. Kirjassa valinta tilanne voi olla esimerkiksi: Jos piilotat yhden jauhosäkin itsellesi, siirry lukuun 165, tai jos jaat jauhot vain kaikkein köyhimmille, siirry lukuun 166. Lukija todella kokee olevansa valintatilanteen edessä ja välillä kyse on moraalisista kysymyksistä. Jos tilannetta edes yrittää peilata todelliseen tilanteeseen sata vuotta sitten ja miettiä miten silloin olisi toiminut, on valinta usein vaikea.

Ideana tämä on varsin mainio ja historiallisia sisällissodan tapahtumia tulee luettua ja tarkasteltua erinäkökulmista. Tosin koska tarinavariaatioita kirjassa on lähes loputun määrä ei luvut juonellisesti ole kovin syvällisiä. Enemmän koin tämän historiakirjaksi, jossa itse pääsee keskelle historian valintoja. Kirjaa voi kuitenkin suositella kaikille, jotka haluavat hieman erilaisen lukukokemuksen ja testata omaa moraaliaan sodan pyörteissä.

Sinä vuonna 1918
Mike Pohjola

Gummerus
Sivuja 524


LISÄÄ JUTTUJA:

Ajattelin olevani samurai