Du & Jag Kent: Rakkaus kuin laulut joita kuulemme
Kent-yhtyeen ja nuoren miehen yhteinen kasvutarina
Kent oli yksi Pohjoismaiden suurimmista rock-yhtyeistä. 1990-luvun lopulla maineeseen ponkaissut orkesteri räjäytti potin Isola-albumillaan, ja loppu onkin ruotsalaisen populaarimusiikin historiaa. Du & Jag Kent -kirjassa Hannu Linkola, helsinkiläinen maantieteilijä ja musiikkitoimittaja, kertoo bändin koko elinkaaren tarinan alkaen Eskilstunan työläiskaupungin kujilta bändin kunniakkaaseen lopettamiseen saakka vuonna 2016, ja samalla hän peilaa uudella ja ainutlaatuisella tavalla bändin tarinaa omaan elämäntarinaansa.
Kent oli ilmiö Pohjoismaissa, ja etenkin menestys Suomessa ruotsinkieliseltä yhtyeeltä on jo sellaisenaan hatunnoston ja jopa ihmetyksen arvoinen. Ruotsin Eskilstunassa, kuihtuvassa teollisuuskaupungissa vuonna 1990 viisi kaverusta päätti kulkea eri polkua kuin kaupungin keskiluokkainen työläisväki normaalisti olisi tehnyt, ja perusti tuolloin ensimmäisen bändinsä josta ajan myötä kehkeytyi indierock-bändi nimeltä Kent.
Kentin suuruusluokasta ja arvostuksesta etenkin kotimaassaan kertonee jotain se, että yhtye on esiintynyt muun muassa Ruotsin kuninkaallisille, ja bändin fanipohja on ollut ja on edelleen niin laaja että se kattanee kaikki ikä- ja yhteiskuntaluokat kaikissa Pohjoismaissa. Kentin suosion syitä on varmasti yhtä monia kuin sen fanejakin on, mutta tyylikkään melankolinen musiikki ja merkitykselliset sanoitukset olivat sekoitus jota monet oman ja yhteiskunnan turvattomuuden kasvaessa sekä nuoruuden ulkopuolisuuden tuskaisissa tunnoissaan suorastaan janosivat, ja joihin oli helppo samaistua.
Du & Jag Kent -kirja ei ole perinteinen bändihistoriikki, sillä kirjoittaja Hannu Linkola itse on kirjassa vahvasti läsnä, kertoen Kentin tarinan lisäksi oman elämäntarinansa nivoten omat henkilökohtaisen elämänsä vaiheet Kentin historiaan ja tietysti musiikkiin. Rakkaus, pettymykset, ilot, ja surut on koettu Kentin kanssa ja kautta. Tämä on ollut Linkolalta rohkea valinta, mutta hän on siinä onnistunut loistavasti. Kentin saaga saa Linkolan muisteloista aivan uudenlaista syvyyttä, kuitenkin siten, ettei Linkola sorru nostamaan bändiä millekään jalustalle täysin elämää suuremmaksi asiaksi.
Faktatietoa Kentin vaiheista on kirjassa runsaasti mukana, mutta onneksi sopivina siivuina ja lähinnä haastattelujen muodossa. Kentin koko musiikillinen tuotanto käydään kirjassa laajalti lävitse höystettynä sitaateilla levyarvioista, Linkolan omista ajatuksista sekä bändin jäsenten haastatteluista. Mitään syvällistä analyysia bändin musiikista ei ole yritettykään tehdä, ja hyvä niin, sillä näin on tehty kaikissa bändikirjoissa miljoona kertaa, yleensä siinä onnistumatta.
Du & Jag Kent on tyylilajiltaan enemmän kaunokirjallinen kuin tietokirja, ja se on ehdottomasti tämän teoksen vahvuus ja viehättävyys. Linkolan oma kasvutarina on jopa aavistuksen vahvemmassa osassa kuin itse yhtyeen, mutta siitä huolimatta kirja on kokonaisuutena onnistunut ja juuri sellainen kuin Kent itsekin oli; omia polkujaan kulkeva, etäinen mutta silti niin läheinen.
LISÄÄ JUTTUJA:
