Mediapersoona Ville Haapasalon tositapahtumiin perustuva romaani Junamatka Moskovaan tarjoaa aikahypyn vuoden 1992 Neuvostoliittoon, jossa kaikki oli mahdollista.
Tarinan päähenkilönä on Leningradin teatterikoulussa opiskelut aloittava 20-vuotias suomalainen Ville Haapasalo. Alku Neuvostoliitossa on hyvin sekavaa. Ville ei osaa kieltä, eikä tunne maan tapoja tai järstelmää. Villellä ei ole asuntoa, ei ystäviä, eikä rahaa. Koulupäivät saattavat venyä jopa 18-tuntisiksi. Kasvisyöjällä ei ole helppoa maassa, jossa kasvisruoka on tuntematon käsite. Ville on siis alussa täysin ulkopuolinen ja pihalla aivan kaikesta.
Opiskelu alkaa ja Ville seilaa muiden mukana. Oppii vähitellen kieltä ja maan kulttuuria. Hän alkaa saada arvostusta, vaikkakin se on alussa hyvin vaikeaa. Halu uuden oppimiseen on valtava. Pian Haapasalo etsii uusia mahdollisuuksia ja onnistuu pääsemään suuren brittiläisen tuotantoyhtiön elokuvan koekuvauksiin Moskovaan. Matkalla tapahtuu junaryöstö, joka käynnistää monivaiheisen seikkailun ja selvitymistarinan.
Junamatkustajat päätyvät Moskovan sijasta kauas määräasemasta. Siellä Ville onnistuu saamaan hieman rahaa, mutta pian hänet mukiloidaan ja ryöstetään uudestaan. Verinen Ville löytää mutkien kautta tiensä poliisiasemalle, jossa hänen tarinaa ei oteta tosissaan. Vaiheiden jälkeen hän joutuu bussiin, joka suuntaa Mustanmeren lomakaupunkiin, josta Ville ei ole koskaan kuullutkaan.
Kaupungissa Ville asuu kuukaudenpäivät taivasalla hankkien pikkuhiljaa säästöjä esiintymällä paikallisissa ravintoloissa, jotta pääsisi takaisin kotiin Leningradiin. Rahaa tulee hyvin pieniä määriä kerrallaan. Villen show ei ole hääppöinen, mutta se saa ihmiset nauramaan. Tarinaan astuu mukaan tottakai myös kaunis Nadja, johon Ville melkein rakastuu. Koska kaikkea juonesta en halua paljastaa, jätän kertomatta kuinka tarina päättyy.
Haapasalo esiintyy tarinan päähenkilönä omana itsenään, omilla kasvoilla ja nimellään. Osa tarinasta on totta, osa fiktiota. Raja on häilyvä ja tyylistä toiseen siirtymiä ei voi aina tarkkaan tunnistaa. Siinäpä tämän tarinan nerokkuus osin onkin. Neuvostoliitto ja nykyään Venäjä on ollut aina maa, jossa kaikki mahdotonkin on mahdollista ja siellä voi tapahtua ihan mitä tahansa.
Haapasalo on kertonut aiemmissa Docendon kustantamissa teoksissaan Et kuitenkaan usko (2013) ja Et muuten tätäkään usko (2014) useita tämänkin romaanin tapahtumia. Näistä on ollut puhetta myös Suomessa television talk show -ohjelmissa sekä muissa haastatteluissa. Vaikka osa tarinasta onkin sepitettyä, se voisi olla ihan hyvin tottakin. Tarina luo hyvin ristiriitaisen kuvan itänaapuristamme. Toisaalta maa on hyvin lämminhenkinen, ystävällinen ja vieraanvarainen ulkomaalaisia kohtaan, toisaalta taas väkivaltainen, häikäilemätön ja arvaamaton. Kuva lienee todellinen.
Kirjailija ja rockmuusikko Kauko Röyhkä kirjoitti Ville Haapasalon kanssa tämän romaanin. Valokuvaaja Juha Metso ikuisti kirjan sivuille rosoisia ja todellisia tilanteita. Hienojen kuvien kautta kirjan tarina saa toisen ulottuvuuden, eikä lukijan tarvitse kaikkea itse kuvittaa mieleensä, ja tämä onkin oikein loistava idea. Junamatka Moskovaan on kokonaisuutena hyvin ehyt ja kantava teos.