Vysotski-konsertti villitsi venäjän opiskelijat

12.05.2016
Teksti:
Kuvat:
K

Oulun kaupunginteatterin vierailukonsertissa yleisö ei jäänyt penseäksi, kun venäläisen kulttihahmo Vladimir Vysotskin lyriikka sähköisti katsomon. Totuus ja Valhe – Vladimir Vysotskin lauluja -konsertti aloitti 10-vuotisjuhlakiertueensa helatorstaina pohjoisimmasta keikkapaikastaan Oulusta.

Huipulta oli hyvä lähteä liikkeelle, sillä kaupunginteatterin suuri näyttämö oli lähestulkoon täynnä innokkaita Vysotski-faneja, jotka antoivat lämpimän vastaanoton Martti Suosalolle, Nora Raikamolle, Jarkko Lahdelle, Kiureli Sammallahdelle ja Valtteri Bruunille, joista viimeisin lauloi myös venäjäksi.

Vysotski-kiertueen kokeneet tähdet suhtautuivat yleisöön rennosti mukavia jutellen, eikä esityksessä muutoinkaan ollut turhaa pönötystä. Jokainen laulaja onnistui välittämään Pirkko Saision suomentamien kappaleiden tunnetilat varsin väkevästi aina surusta tragikomiikkaan. Minimalistinen lavastus ja laulujen säestys viululla (Raikamo), harmonikalla (Sammallahti) ja kitaralla (Bruun) tekivät konsertista intiimin ja iholle menevän.

Venäjän kielen harrastajat Vysotskin jäljillä

Vysotskin laulut olivat houkutelleet paikalle monia venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita. Yleisön joukossa oli lähes nelisenkymmentä Oulu-opiston venäjän kielen opiskelijaa, allekirjoittanut mukaan lukien. Konserttiin ei menty suinkaan kylmiltään, sillä venäjän kielen opettaja Anna Puolakanaho piti konserttia edeltäneellä viikolla opiskelijoille Vysotski-illan, jolloin perehdyttiin Venäjällä suuresti arvostetun taiteilijan elämänvaiheisiin ja tuotantoon.

– Kielen opiskelu ei ole pelkkää kieliopin pänttäystä. Maan ja kulttuurin tuntemus herättää kiinnostuksen myös kieleen. Kyse on kokonaisuudesta, Puolakanaho korostaa.

Puolakanaho on opettanut venäjää Oulu-opistossa jo 12 vuotta. Hänen lisäkseen opistossa työskentelee myös toinen venäjän opettaja. Venäjän kielen suosio on vaihdellut, sillä opiskelijoiden kiinnostus kielen opiskeluun voi muuttua joskus yllättäen ja yllättävistäkin syistä.

– Viime vuosina venäjän opiskelun suosio on hieman laskenut maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Sitä vastoin Venäjän toimiessa isäntänä talviolympialaisvuonna 2014 ihmisten kiinnostus venäjän kieleen oli valtavaa. Meillekin ilmoittautui tuolloin 100 uutta venäjän kielen opiskelijaa.

Puolakanaho pitää Venäjän kulttuuriin liittyvän teemaillan joka vuosi. Opiskelijoiden kanssa on muun muassa luettu Aleksandr Puškinin ja Anna Ahmatovan tekstejä. Puolakanaho on myös matkustellut opiskelijoidensa kanssa Venäjällä useita kertoja, enimmäkseen Pietarissa. Tänä vuonna kohteena on Karjala.

– Elokuussa lähden 43 opiskelijan kanssa Laatokan kierrokselle. Käymme Sortavalassa, Petroskoissa, Kizhi-saarella ja Viipurissa. Opintomatkan tavoitteena on kokeilla siipiä eli testata venäjän kielen taitoja. Matkan aikana käsitellään myös Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa ja tutustutaan Karjalan nykymenoon.

Suosion salaisuus on sanoituksissa

Puolakanaho on kotoisin Kostamuksesta ja on käynyt koulunsa neuvostoaikana. Vysotskia ei koulussa luettu, mutta kansan keskuudessa kulttimaineen saavuttaneen taiteilijan suosio oli suunnaton – ja on sitä edelleen. Tämän todistaa muun muassa se, että muutama vuosi sitten venäläiset äänestivät Vysotskin 1900-luvun toiseksi merkittävimmäksi venäläiseksi heti Juri Gagarinin jälkeen. Suomalaisia tämä tieto voi hätkähdyttää, sillä meille itänaapurimme kulttuurialan merkkihenkilöistä ensimmäisinä mieleen tulevat muun muassa Dostojevski ja Tolstoi. Mihin vuonna 1980 kuolleen Vysotskin suosio sitten perustuu?

– Vysotski teki lauluja kaikesta ja kaikista: eri ammattien edustajista, romaneista, sorretuista, kuntoilusta – mistä vain. Hänen tuotantoonsa kuuluu 600 laulua ja 200 runoa. Vysotskin tekstit käsittelevät paljolti myös vaiettuja aiheita. Laulujen sanat ovat hyvin voimakkaita ja kauniita, Puolakanaho pohtii.

Vysotski oli siis legenda jo eläessään. Neuvostovalta ei hyväksynyt laulajan arkoihin paikkoihin iskeviä tekstejä, vaan taiteilijan elämäntyö pyrittiin lähinnä mitätöimään. Onkin ymmärrettävää, että pienen ihmisen puolella oleva huipputulkitsija nousi kansanpalvonnan kohteeksi.

Laulujen teemat tavoittavat nykykuulijan

Suomalaisille tutuimpia Vysotskin lauluista lienevät Ystävän laulu ja Aamuvoimistelu. Konsertin lauluista suurimman vaikutuksen teki kuitenkin kiertueen nimikkokappale Totuus ja valhe, jonka Jarkko Lahti tulkitsi uskomattomalla intensiteetillä. Vaikutusta syvensi myös Lahden huomautus siitä, että he ovat omistaneet kappaleen jo vuoden 2006 ensiesityksestä lähtien Anna Politkovskajalle. Laulun sanat ovatkin kipeä muistutus siitä, että sananvapaus ja ihmisoikeudet eivät toteudu edelläänkään kaikkialla.

https://youtu.be/QoA91eh1bbM

Vahvoja esityksiä olivat myös Susijahti ja Penseät hevoset, joista jälkimmäiselle moni venäjän kielen tuntija olisi mieluummin antanut suomennokseksi vauhkot tai villit hevoset – penseä kun sanana tuo mieleen pikemminkin innottoman ja välinpitämättömän kuin hurjistuneen ratsun.

Entä mitä mieltä konsertista oli Vysotskin ja tämän merkityksen tunteva Puolakanaho?

– Laulajat eläytyivät täysillä. He tekivät Vysotskin lauluista omannäköisiään. Venäjällä Vysotski halutaan pitää alkuperäisenä ja koskemattomana. Tässä konsertissa suomalaiset näyttelijät ja laulajat toivat mukaan myös omaa persoonaansa.

Rankkojen aihepiirien lisäksi konsertissa tulikin esille myös Vysotskin humoristinen puoli. Nyrkkeilijä-kappaletta esittäessään Jarkko Lahti joutui ottamaan vastaan iskuja kollegaltaan Martti Suosalolta, joka viuhtoi komiikkaa uhkuen hanskat kädessä ja housut korvissa.

Vysotskin laululyriikalla on ilmeisen paljon annettavaa myös 2000-luvun kuulijoille. Konsertin kesto olisi voinut olla pidempikin, sillä kuulijakunta ei olisi raaskinut luopua artisteista. Raivoisasti taputettuaan ja jalkoja tömisteltyään yleisö sai lauluryhmän takaisin näyttämölle pariinkin otteeseen. Kiitollisena mietin, kuinka innostavan venäjän kielen ja kulttuurin opetuksen ansiosta uskaltauduin nauttimaan upeasta konsertista, joka tarjosi nykysuomalaiselle oivan tulokulman venäläiseen taiteeseen.

https://youtu.be/oj1lVGKZRAo




LISÄÄ JUTTUJA:

Yön sankarit: kasvoja punaisen köyden takaa – Teemu Potapoff