Taivas Lontoon yllä
Leonard Vermin tietää kuolevansa kahden viikon päästä. Hän matkustaa entiseen kotikaupunkiinsa Lontooseen viettääkseen 70-vuotisjuhlaansa, johon hän on kutsunut kaikki tärkeimmät ihmiset. Osalla kutsutuista ei kuitenkaan ole edes käsitystä kuka Leonard on.
Leonard on vuosikymmeniä vaiennut menneisyydestään, kun hän kylmän sodan aikana auttoi Tšekkoslovakian agentteja, rakastuttuaan yhteen agenttiin. Samaan aikaan kun Leonard järjestää juhliaan, Lontoota piinaa sarjamurhaaja. Miten tämä murhaaja liittyy Leonardoon? Kirja alkaa varsin tyypillisenä dekkarina ja siinä liikutaan kahdella aikatasolla, milloin ollaan tämän päivän Lontoossa juhlien alla ja milloin palataan ajassa vuosikymmenien takaiseen Lontooseen Leonardon muistellessa vakoiluaikojaan. Vaikuttaa siltä, että Taivas Lontoon yllä on niin rikosromaani, rakkaustarina kuin vakoilujuttukin.
Vaikka lukija voi varsin varhaisessa vaiheessa arvata, miten nämä syntymäpäiville kutsutut henkilöt liittyvät Leonardoon kun yhdistelee tietoa menneen ja nykyajan välillä, osaa Håkan Nesser myös yllättää lukijan. Puolessa välissä romaania mukaan tulee uusi henkilöhahmo, eläkkeelle jäänyt taksikuski Lars Gustav Selén. Hän on kirjoittamassa Lontooseen sijoittuvaa romaania. Selén tunkeutuu niin Leonardon kuin tämän vieraidenkin ajatuksiin ja yksi romaanin henkilöistä lukee itsestään kertovaa romaania, jonka Selén on kirjoittanut. Asetelma vaikuttaa ehkä sekavalta, mutta paljoa tämän enempää Selénin tekemisistä ei voi kertoa, jotta ei tule paljastaneeksi liikaa lopun kuvioista.
Täytyy myöntää, että Selénin tullessa mukaan, täytyi pysähtyä hetkeksi miettimään, kuka onkaan kirjailija, kuka kertoja ja mitä tarinaa tässä lopulta kerrotaan. Nesser onkin onnistunut luomaan juonikuvion, joka yllättää ratkaisuillaan. Tämä romaani romaanin sisällä -asetelma vaatii hetken ymmärtämistä ja se laittaa miettimään myös koko romaanin alkua uudelleen. Helpolla ei Nesser lukijoitaan päästä ja puolestavälistä eteenpäin varsin selkeältä vaikuttanut kahdenaikatason romaani muuttuu todellisuuden ja metatodellisuuden väliseksi leikiksi. Ja vasta lopussa lukijalle paljastuu asioiden todellinen luonne.
LISÄÄ JUTTUJA:
