Svenska Teatern: Ronja Rövardotter

Kasvutarina ystävyyden voimasta

12.04.2024
Teksti:
Milla Tamminen
Kuvat:
Cata Portin, Svenska Teatern

Ronja Ryövärintytär on Astrid Lindgrenin klassikko, fantasiaseikkailu nuorten kehityksestä ja ystävyyden voimasta. Svenska Teaternin suuri näyttämö muuttuu Matiaksenmetsäksi, lumoavan vaaralliseksi taikametsäksi, josta David Sanqvistin ohjaama seikkailu alkaa.

Näytelmä johdattaa satumaailmaan. Lavastus, puvustus ja aistimaisema äänineen ja tehosteineen luovat lumoavan kokonaisuuden, johon katsoja imaistaan mukaan.

Cirko – Uuden sirkuksen keskuksen hätkähdyttävän taitavat osuudet mukailevat juonen kulkua. Sirkusesitykset tuovat väljyyttä hengästyttävän intensiiviseen toteutukseen.

Symbolinen kasvutarina

Näytelmän rikkaus antaa mahdollisuuden eläytyä nuoren mieleen kaikilla aisteilla. Liike, intensiteetti, värikylläisyys, äänen sävyt ja laulut tuovat katsojan lähelle kasvavan nuoren mielenmaisemaa.

Kehollisuus on esityksessä voimakkaasti läsnä monella tavalla. Ronjan ja Birkin hetkessä leimahtava syvä ystävyys ylittää kaiken. He auttavat toisiaan irtaantumaan vanhemmistaan ja löytämään itseään toisistaan.

Ronjaa houkutellaan metsän uumeniin. Cirko – Uuden sirkuksen keskuksen taidonnäytteitä. Kuva Cata Portin.

Mielen kauhuja mutta myös reaalimaailman vaarallisuutta kuvataan monenlaisilla metsän kauhuilla. Esimerkiksi ajattaret ja nihdit uhkaavat Ronjaa ja Birkiä. Lapsuudesta tuttu metsä onkin äkkiä täynnä vaarallisia ja henkeä uhkaavia asioita, samoin kuin nuoren kehossa ja mielessä tapahtuvat muutokset.

Kalju Pietun merkittävä rooli

Näytelmä kertoo kahden ryöväriperheen lapsen ystävyydestä. Sukujen perinteikäs ryövärin elämäntapa ja ammatinvalinta tulevat koetelluiksi nuorison kyseenalaistusten kautta.

Kalju Pietu edustaa ulkoista omaatuntoa perheiden tehdessä pahojaan. Mitä kumarampi Kalju Pietun hahmo on, sitä pahempia asioita perheenjäsenet tekevät.

Tarinan edetessä iät ja ajat vihollisuuksia pitäneet perheet yhdistyvät. Kalju Pietu kuolee, ja hänen tarinassa edustamansa omatunto sisäistyy vähitellen perheenjäsenten ominaisuudeksi. He voivat tarkastella nyt hyvää ja pahaa, ja pahoista teoista koetaan syyllisyyttä.

Näytelmä on kaunis kuvaus myös siitä, miten nuoren mielessä kasvun myötä sisäistyy hyvä ja paha. Ronjan ja Birkin itsenäistyminen auttaa myös heidän vanhempiaan käsittelemään asioita uudella tavalla, niin kuin lapset ja nuoret voivat usein vanhempiaan kasvattaa.

Myös kuolema täytyy nuoruudessa käsitellä ja hyväksyä uudella tavalla, ja Kalju Pietun kuoleman kautta menetys tulee todeksi ja kuolema osaksi elämää.

Muistutus ihmisyyden mahdollisuuksista

Tarina on kehityksellinen jatkumo ihmisen kasvusta ja siitä, miten lopulta hyvyys ja toisten huomiointi kannattaa ja on kaikkien etu. Ehkä juuri siksi tarina on ajankohtainen muistutus ihmisyyden mahdollisuuksista.

Kalju Pietu esikuvana ja omantunnon äänenä. Kuva Cata Portin.

Ronja Ryövärintyttären näytelmätoteutuksen energisyys ja yllättävyys pitävät tarkkaavaisuuden yllä vaivatta lähes kolmetuntisen näytelmän alusta loppuun. Antonia Atarah näyttelee Ronjaa eloisasti ja luontevasti eri-ikäisen Ronjan kasvun vaiheisiin eläytyen.

Käsikirjoitus seurailee juoneltaan alkupeäistä Astrid Lindgrenin kirjoittamaa Ronja Ryövärintytärtä. Kirjailija hyväksyi sadun dramatisoinnin ja esittämisen maailman ensi-iltana 4.12.1987 Svenska Teaternissa, johon hän myös osallistui.

Astrid Lindgren kuvailee Ronjaa Svenska Teaternin ohjelmalehtisessä vuonna 1987 seuraavasti:

Ronja sai alkunsa kaipauksesta toiseen aikaan kuin tämä meidän aikamme, jolloin luontoa tuhotaan. Haluan olla luonnossa ja jos en pääse sinne tosielämässä, voin olla siellä mielikuvituksessa. Ronjan kautta koen luonnon ja kaikki erikoiset otukset ja taruolennot, joiden uskon todistettavasti olleen joskus olemassa.

Kun maailmojen välissä on railo. Kuva Cata Portin.

Svenska Teatern: Ronja Rövardotter

Dramatisointi Astrid Lingrenin tekstiin Annina Enckell.
Ohjaus David Sanqvist.
Rooleissa Antonia Atarah, David Bengtsso, Aaro Wichmann, Julia Korander, Simon Häger, NiklasÅkerfelt, Anastasia Trizna, Joel Forsbacka, Sonia Haga, Patrick Henriksen ja Nina Palmgren.
Cirko: Riia Kivimäki, Saku Mäkelä, Hannu Pham ja Jilka Repo.

Svenska Teatern. Pohjoisesplanadi 2, 00130 Helsinki. Suuri sali. Esitykset 7.9.2023 – 7.5.2024. Esitystä suositellaan yli 10-vuotiaille. Teoksessa käytetään teatterisavua, välkkyviä valoja sekä kovia ääniä. Esityskieli ruotsi (tekstitys suomi ja ruotsi). Esityksen kesto noin 2 h 40 min sisältäen tauon.




LISÄÄ JUTTUJA:

Ihmisen kokoisia tiloja muotoilun keinoin, päivi raivio Erakot