Enni Mustonen: Sotaleski

Elämää sodan keskellä

Enni Mustosen iki-ihana Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja jatkuu seitsemännellä osallaan. Suomen sotavuosiin keskittyvä Sotaleski jatkaa Kirstin ja Iivon tarinaa muita sarjan henkilöitä unohtamatta. Sodan keskellä eläminen käy itse kunkin voimille, mutta arkeen mahtuu myös iloa ja onnea.

Arkista elämää sodan keskellä

Kirsti on jo pitkään asunut äitinsä Idan omistamassa täyshoitolassa tyttärensä Vienan kanssa. Vuoden 1939 kesäkuussa kaikki on mallillaan, tosin Iivo on lähtenyt Karjalaan valmistelemaan linnoitustöitä. Äiti ja tytär vierailevat Terenttilässä ja tutustuvat samalla karjalaisperheeseen, jonka luona Iivo majoittuu. Nauravainen perheenemäntä Mari säikähtää salaman halkaisemaa kuusta – se vaikuttaa pahalta enteeltä. Sodan pelko kasvaa kasvamistaan ja lopulta sota onkin totisinta totta.

Talvi- ja jatkosodan tapahtumien sekoittaminen fiktiiviseen tarinaan antaa uudenlaisen näkökulman sotahistoriaan – elämää sodan keskellä on helpompi ymmärtää. Tässä osassa matkaa taitetaan pääosin junilla, jotka pysähtelevät lottien muonituspaikoilla tai pommitusten vuoksi. Ihmiset yrittävät jatkaa arkista eloaan, vaikka ilmahälytykset ajavat heidät tuon tuosta pommisuojiin. Kirsti selviää säikähdyksellä ilmahyökkäyksestä, mutta jotkut tuttavat saavat surmansa. Parikymppiset velipojat Voitto ja Veikko ovat innoissaan päästessään sotimaan, mutta lähipiirin naisille jatkuva huolissaan eläminen käy voimille: milloin pappi saapuu tuomaan kuolinviestiä?

Yllättävää on, miten realistisesti sota-ajan ihmiset suhtautuvat sotimiseen – jatkosotaa povataan eivätkä miehet malta odottaa, milloin pääsevät korjaamaan vääryyksiä sotatantereelle. Toimeentulo on tiukilla ja kaikesta on pulaa. Kirstin perustama ompelimo Parisienne tuhoutuu pommituksissa, mutta toimelias nainen saa käsityön opettajan pestin Tyttöjen valmistavasta Ammattikoulusta. Elämä aviomiehestä erossa tuntuu vaikealta muutamista jälleennäkemisistä huolimatta, mutta loppujen lopuksi Kirsti huomaa olleensa sotaleski jo kauan. Iivon toiveet Karjalaan asettumisesta eivät ole linjassa Kirstin toiveiden kanssa.

Ihailtavaa taustatyötä ja kerrontaa

Mustosen teoksessa tapahtuu jälleen valtavan paljon asioita, joiden kokonaishallintaa voi vain ihailla. Sotavuosien mahduttaminen yksien kansien väliin päätarinan yhteyteen on taituruutta, vaikkakin Sotaleski on sarjan pisin yli 500 sivullaan. On silkkaa lahjakkuutta saada kuljetettua tarinassa niin monta loogista sivutarinaa päätarinan rinnalla: karjalaisperheen, velipoika Voiton, Iivon karjalaisten sukulaisten, avioeron kokeneen Miili-ystävän, ynnä muiden.

Maanläheinen kerronta pitää lukijan otteessaan ja auttaa syventymään sota-ajan tapahtumiin. Kirstin ja Iivon rakkaustarina saa päätöksen ja moni muukin asia nytkähtää eteenpäin. On erikoista, ettei edellisessä osassa paljastunut biologisen isän salaisuus saa huomiota kuin yhden kerran – Kirsti ei taida ollakaan siitä ihmeissään. Myös aiemmat viittaukset mahdollisiin sukulaisiin luovat odotuksia sarjan jatkoa kohtaan.

Haluatko tutustua koko sarjaan? Lue aikaisemmat kirja-arviomme:

Syrjästäkatsojan tarinoita 1–4

Ruokarouvan tytär

Taiteilijan vaimo

Sotaleski
Enni Mustonen

Otava
Sivuja 523


LISÄÄ JUTTUJA:

Joutsenlampi Sinä vuonna 1918