Satu Vasantola: Kaikki kadonneet

Muiden armoilla

Annun isä toimii puoskarina ja Annu näkee jo lapsena, kuinka tämä suorittaa laittomia abortteja. Silloin lapsi ei kaikkia tapahtumia ymmärrä. Yhden epäonnistuneen toimenpiteen jälkeen isä joutuu vankilaan, samoihin aikoihin äiti kuolee ja pikkusisko katoaa. Annu päätyy kaiken myllerryksen keskellä kaverinsa Lauran vanhempien kasvatettavaksi.

Vuosia myöhemmin Annu työskentelee menestyneenä naistentautien lääkärinä, mutta menneisyys ei jätä Annua rauhaan ennen kuin hän selvittää, mitä äidille ja siskolle todella tapahtui. Samalla hän yrittää ymmärtää isäänsä ja tämän tekoja.

Naisen oikeus päättää omasta kehosta

Suvi Vasantolan teoksessa Kaikki kadonneet käsitellään naisen oikeutta aborttiin ja sitä, kuinka se on muuttunut 60-luvulta tähän päivään. Tarina tuo esille myös sen, kuinka vähän se on oikeastaan muuttunut, kun tusinatta lastaan odottava uskonnolliseen yhteisöön kuuluva äiti ei uskalla tehdä omia valintoja eikä voi päättää omasta kehostaan.

Kirjassa käsitellään myös raiskauksia ja syöpään sairastuneita naisia. Kaikkia aiheita yhdistää ajatus, voivatko naiset päättää omasta kehostaan ja kuinka he joutuvat elämässä usein tapahtumien ja muiden armoille.

Kaikki nämä ovat varsin suuria aiheita. Kirjassa ne jäävät pinnallisiksi, kun eri elämäntilanteissa olevia naisia tulee ja menee Annun vastaanotolla. Potilaiden tunteita ja ajatuksia ei juurikaan käsitellä vaan heidät nähdään Annun kautta.

Kahden aikatason kerrontaa

Tarina kulkee kahdella aikatasolla. Nykyhetken tapahtumia Annu kertoo minäkertojan näkökulmasta kuvaten tunteitaan ja ajatuksiaan. Kun palataan vuosien takaisiin tapahtumiin, kertojaksi vaihtuu ulkopuolinen kertoja, joka kuvailee Annun lapsuuden tapahtumia. Tämän ratkaisun myötä Annun lapsuuden tunteisiin ja ajatuksiin ei päästä syvälle.

Sinänsä kahden aikatason kerronta paljastaa hiljalleen perheen tapahtumia, mutta näiden tasojen välillä on myös suuri ristiriita, joka häiritsee lukiessa. Etenkin Annun lapsuus näyttäytyy varsin tunteettomana ja häntä on paikoin vaikea tunnistaa samaksi huolehtivaksi lääkäriksi.

Kokonaisuuden kannalta nykyhetken Annuun on helpompi samaistua. Jäin pohtimaan, olisiko lapsuudesta voinut kertoa Annun muisteluna ja luoda näin yhtenäisemmän kuvan hänestä lukijalle. Kirjan loppu osaa kuitenkin yllättää ja monet asiat saavat selityksen vasta ihan viimeisillä sivuilla.

Kaikki kadonneet
Satu Vasantola

Tammi
Sivuja 274


LISÄÄ JUTTUJA:

Pieleen meni