Niilo Sevänen: Ikitalven polku
Halla
Ikitalven polku aloittaa Niilo Seväsen Ikitalvi-romaanisarjan. Tapahtumat vievät lukijan keskiajalle tarjoten samalla ripauksen mytologiaa ja fantasiaa.
Menneisyyden salaisuuksia
Vuonna 1000 pohjoinen kylmyys pyyhkäisee Euroopan yli ja koko manner ajautuu sekasorron partaalle kuningaskuntien sortuessa. Seitsemän vuotta myöhemmin taivaalle ilmestyy sininen tähti, ja vuosia kylmyyden kourissa värjötelleet ihmiset aavistavat pahaa.
Luutunsoittaja Orfeus saa vastuulleen siskontyttönsä Hallan, ja pian hän huomaa, että hänen tärkein tehtävänsä on suojella tyttöä. Kaksikko pakenee palkkasotureita, mutta mihin tahansa he menevätkin, joka paikasta tuntuu löytyvän lisää ihmisiä, jotka haluavat viedä Hallan.
Samaan aikaan Paviassa keisarinna Theofana etsii poikaansa. Pavian luostarissa vuosia maannut mystinen mies herää, ja hänen muistoistaan keisarinna uskoo löytävänsä tiedon poikansa kohtalosta.
Halla uneksii olevansa pieni lintu. Unet ovat täynnä puhuvia eläimiä, jotka esittävät olevansa ystävällisiä, mutta keneen voi lopulta luottaa? Miksi kaikki vaikuttavat olevan kiinnostuneita Hallasta? Kaikki salaisuudet tuntuvat kietoutuvan seitsemän vuoden takaisiin tapahtumiin, joista kellään ei tunnu olevan kokonaiskuvaa.
Mukaansatempaava seikkailu
Ikitalven polku on koukuttava seikkailu, jossa historialliset elementit kietoutuvat fantasiaan. Sevänen on perehtynyt hyvin historiallisiin taustoihin ja kuvaa aikakautta osuvasti. Kirja tarjoaa myös huumoria ja jännitystä. Sujuva kirjoitustyyli tempaa mukaansa.
Erityisesti kielessä huomiota kiinnittävät hauskat ja ronskitkin letkautukset, kuten ”Kautta Ymirin matoja kuhisevan lihan” tai ”Kautta Kronoksen ikuisen perseen, mistä sinä puhut”, joita etenkin työläiset käyttävät. Suurena kontrastina näille ovat Hallan unet, jotka ovat kauniita ja luontoa kuvaavia lukuja.
Kirjassa tarinaa kerrotaan eri henkilöiden näkökulmista, mikä lisää tarinan moniulotteisuutta. Erityisesti Hallan unimaailman tapahtumien tulkinta ja niiden yhteys valvemaailman tapahtumiin luovat haastetta, mikä tekee lukukokemuksesta entistäkin mielenkiintoisemman.
Lukija alkaa aavistaa asiayhteyksiä, kun eri henkilöiden kertomuksia ja tapahtumia yhdistää toisiinsa. Salaisuuksia paljastuu pitkin matkaa ja tarina pitää otteessaan loppuun saakka.
Kokonaisuudessaan Ikitalven polku on onnistunut teos. Sitä voi suositella kaikille hyvien tarinoiden ystäville. Uteliaisuuden herättävät ensimmäisen osan myötä paljastuvat taustat ja suuret kysymykset, joihin vastaus paljastunee seuraavassa osassa. Sarjan toisen osan pitäisi ilmestyä vuonna 2025.
LISÄÄ JUTTUJA:
