N. O. Laveajoki: Yöttömyys
Satiiri työnhausta ja työttömyydestä
N. O. Laveajoki on jyväskyläläinen runoilija ja Jyväskylän Poetry Slam -lavarunokisan hallitseva pronssimitalisti. Laveajoki järjesti helmikuussa 2026 kaikkien aikojen ensimmäiset
Savonlinnan Kirjamessut. Yöttömyys on runoilijan toinen teos, ja se käsittelee työttömyyttä, työnhaun vaikeuksia ja työttömän identiteettiä.
(T)yöttömyys osana identiteettiä
onko olennaista
kertoa yöhakemuksissa
henkilökohtaisista kiinnostuksen kohteista
entä hellittääkö
epävarmuus itsestä
jos yönhaku tapahtuu anonyyminä
Ohut runoteos jakautuu neljään lukuun: yönhakuun, yösuhteeseen, yöttömyyteen ja yönjälkeiseen elämään. Satiirisen teoksen pääteema on (t)yöttömyys, mutta luvuista huolimatta teos on kapea ja nopeasti luettu.
Poikkeuksena muihin runoteoksiin siinä on lipogrammi, eli kirjaimen puuttuminen. Tarkoituksellinen kirjoittaminen ilman jotain kirjainta tuntuu yleistyvän, koska tämä teos ei ole ainoa, joka on kirjoitettu tällä tavalla.
Helmikuussa 2026 julkaistiin teos Tonttu: mies häviää, joka on Oulun kirjailijaseuran puheenjohtaja Antti Leikaan tonttusarjaan kuuluva kolmas osa, joka on kirjoitettu ilman A-kirjainta. Leikas totesi Rauhantervehdys-lehdessä 17.4.2026 julkaistussa haastattelussa, että “Olennaisen kirjaimen poissaolo vaikuttaa automaattisesti kielen rakenteisiin, sanajärjestykseen sekä sijamuotoihin”.
Laveajoen teosta lukiessa huomaa kyllä, kuinka litogrammi saa aikaan uudenlaisia sanan merkityksiä, mutta vaikeuttaa sekä lukemista että runojen ymmärtämistä ensimmäisellä lukukerralla.
Vertaistukea välitilaan
Kirjaimen puuttuminen saa kuitenkin uudenlaisen merkityksen, kun pohditaan sitä mitä työttömyys on: se on samaan aikaan sekä kollektiivinen että subjektiivinen ongelma, joka ravistelee identiteettiä myöten. Joltakin puuttuu jotakin (työpaikka), ja hän on jollakin tavalla poikkeava, valtaväestöstä erottuva ja lokerikkoon sopimaton yksilö (työtön).
Kirjaimen puuttuminen on toistuvuuden takia välillä puuduttavaa, mutta puuduttavaa on myös työnhaku näinä aikoina, kun Suomea koettelee Euroopan suurin työttömyys.
yömarkkinat
ovat suhteettomia
eivät halua
yöttömiä yönhakijoita
vaan niitä jotka jo ovat yösuhteessa
Teos tarjoileekin erilaista lähestymiskulmaa työttömyyteen ja työnhakuun aikana, jolloin työttömyys koskettaa yli 350 000 suomalaista, joista 140 000 ovat pitkäaikaistyöttömiä. Tätä aspektia käsitellään runojen osalta helposti lähestyttävällä ja ymmärrettävällä tavalla.
kesän myötä
yöstä tulee yöttömiä
pitkäaikaisyöttömyys
ei kuitenkaan ole silkkaa
ruusuilla tanssimista
Ja eihän se ole, kun välitilan kesto voi olla vuosia ja välitilassa eläminen kallista. Työttömyys ja työttömänä oleminen on aina ollut ja tulee aina olemaan yhteiskunnallinen ongelma, jota tulee lähestyä kirjallisesti ‒ lipogrammia käyttäen tai ei.
Yöttömyys-teos onkin ehjä kokonaisuus, joka toimii vertaistuellisena opuksena heille, jotka joko ovat eläneet tai elävät parhaillaan välitilassa yrittäen löytää yhteiskunnallista asemaansa työntekijänä, yöttömänä yönhakijana.
milloinkohan
minun yövuoroni koittaa
saanko sen vuoronumerolla
oikeilla vuorosanoilla
vai löydänkö sen täältä
vuoroveden ääreltä
LISÄÄ JUTTUJA:
