Mona Chollet: Naisia vai noitia? Naisvainot ennen ja nyt

Noitavainojen vaikutus nykypäivään

Mona Cholletin Naisia vai noitia? Naisvainot ennen ja nyt -teos pohtii naisen asemaa noitavainoista tähän päivään. Noitavainojen kultakaudella 1500-luvulla omapäinen ja miehestä riippumaton nainen oli uhka. Miksi noidiksi leimatut naiset koettiin niin suurena uhkana ja keitä he oikein uhkasivat?

Noitavainot kohdistuivat itsenäisiin, osaaviin ja luoviin naisiin. Nykyään noitanaisten ominaisuuksia ihaillaan. Halutaan uskoa siihen, että noitavainojen kaltaiset naisvainot ovat historiaa. Kuitenkin, jos naista kuvaa sana itsenäinen, naimaton, lapseton, villi tai ikääntyvä, onko hän enää nainen vai kenties sittenkin noita?

Eurooppalaista näkökulmaa feminismiin

Chollet on ranskalainen feministi, joka tuo mielenkiintoisella tavalla eurooppalaista näkökulmaa naisten asemaa käsittelevään kirjallisuuteen. Hän ei julista eikä tuomitse ketään. Sen sijaan hän valottaa historiallisia tapahtumia ja kysyy lukijalta kysymyksiä, jotka saavat pohtimaan asioita.

Noitia vai naisia? Naisvainot ennen ja nyt -teos jakaantuu viiteen osaan, joissa kaikissa pohditaan yhtä noituuden teemaa tarkemmin. Johdanto-osuus herättelee huomaamaan, miten noitavainot heijastelevat edelleenkin kulttuuriamme, vaikka emme sitä tiedostakaan.

Johdanto-osuuden jälkeen Chollet tutkailee itsenäistä naista, joka helposti koetaan yhteiskunnan vitsauksena. Itsenäisyys ei ole vain naimattomien ja leskinaisten yksinoikeus. Myös naimisissa oleva nainen voi käyttäytyä omavaltaisesti. Onko paholainen edelleenkin naisen halu päättää omista asioistaan?

Lapsettomuus on mahdollisuus

Chollet murtaa perinteisen hyvän naisen myyttiä: lapsettomuus ei tee naisesta huonoa yhteiskunnan jäsentä. Lapsettomuus on monelle naiselle vapaaehtoinen valinta, mahdollisuus. Aiheellisesti hän huomauttaa, ettei kenenkään pidä tehdä lapsia siksi, että yhteiskunnassa vanhemmuutta pidetään normina. Tämä normi on omiaan luomaan huonommuuden tunnetta myös niille, jotka eivät lapsia saa, vaikka haluaisivat. Voisimmeko vain antaa jokaisen elää omannäköistään elämää ilman ulkopuolisten vaatimuksia?

Ikääntymiseen Chollet tarjoaa toisenlaista näkökulmaa. Perinteisesti vanheneva nainen menettää länsimaisen yhteiskunnan silmissä arvonsa – toisin kuin vanheneva mies. Chollet hoksauttaa, että naisilla on toinenkin vaihtoehto:

He voivat antaa itsensä ikääntyä luonnollisesti ja häpeilemättä – – Sen sijaan, että he olisivat tyttöjä niin kauan kuin mahdollista, muuttuisivat sitten itseään häpeillen keski-ikäisiksi naisiksi ja sen jälkeen vastenmielisen vanhoiksi naisiksi, heistä voi tulla naisia paljon aikaisemmin ja he voivat olla aktiivisia aikuisia ja nauttia entistä pidempään siitä pitkästä eroottisesta elämästä, joka naisille on mahdollista.”

Sota naisia ja luontoa vastaan

Mielenkiintoisen huomion Chollet tarjoaa kirjansa viimeisessä luvussa, jossa hän käsittelee sotaa naisia ja luontoa vastaan. Ennen maailma nähtiin elävänä organismina, johon liitettiin äidillisiä mielikuvia ihmistä ravitsevasta hoivaajasta. Antiikin aikaan kaivostoimintaa paheksuttiin ja se nähtiin maan raiskaamisena, verrattuna suoraan naisen ruumiin sopukoihin tunkeutumisena. Vähitellen luonto alettiin nähdä varaudenlähteenä eikä ihmisestä huolehtivana sylinä. Luonnosta tuli kaoottinen ja villi voima, joka tuli kesyttää.

1800-luvulla luonto oli viimein kesytetty. Sitä saatettiin kuvata säyseänä naisena, joka ei enää vastusta tieteen pyrkimyksiä alistaa se tahtoonsa. Samaa tahtia kuin ihminen alkoi alistaa luontoa, alkoivat myös noitavainot, naisten kuriin saattaminen. Millainen voisi olla maailma, joka takaa ihmiskunnan hyvinvoinnin sopusoinnussa luonnon kanssa?

Naisia vai noitia?
Mona Chollet

Gummerus
Sivuja 254
Taina Helkamo


LISÄÄ JUTTUJA:

Helsinki underground hyvätyttö