Martti Suosalo on mies paikallaan monologinäytelmä Palvelijassa

18.05.2016
Teksti:
Kuvat:
K

Kun yhdistetään Kari Hotakainen ja Martti Suosalo, saadaan aikaan modernin teatteritaiteen klassikko jo syntyessään. Tampereen teatterissa vierailunäytöksenä nähty Palvelija-monologinäytelmä yllätti monipuolisuudellaan.

Palvelija on Kari Hotakaisen Helsingin kaupunginteatterille kirjoittama monologinäytelmä. Esityksen keskiössä on rikosylikomisario Arto Jylhämö, joka pitää yleisölle seminaariluentoa ihmisen luonteesta rikospoliisin näkökulmasta. Kuten asetelmasta saattaa kuvitella, Martti Suosalon esittämä Jylhämö puhuttelee yleisöä toistuvasti aivan kuin oikean seminaariesityksen aikana.

Vaikka kyseessä on monologi, Suosalo suorittaa lavalla monta roolia Jylhämön lisäksi. Kaikki roolit liittyvät ihmiskuvaan. Ensimmäiset sivuroolit liittyvät Jylhämön lapsuudenmuistoihin, jotka ovat muokanneet hänen käsitystään Aikusista. Kyllä, tätä painotettiin juuri siihen sävyyn, että se on syytä kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Kuten monologin luonteeseen kuuluu, Suosalo esittää kaikki roolit itse, minkä lisäksi hän on myös ohjannut esityksen. Rekvisiittaa ei juuri ole, mutta sitä ei tarvitakaan, sillä Suosalo onnistuu esityksessään tulkitsemaan kaikki roolit uskottavasti pääasiassa pelkän puheen voimin. Vain kaikkein dramaattisimpia kohtauksia korostetaan käyttämällä pientä rekvisiittaa, kuten maatuskoja tai veistä ja leikkuulautaa.

Erityisessä asemassa monologinäytelmässä ovat kuitenkin erilaiset palveluammatit ja niissä nähtävät ihmiset. Pohdinnan kohteena on pitkin matkaa se, valitseeko ihminen palvelijan roolin tarkoituksella vai sopiiko se henkilön luonteeseen ja valikoituu tavallaan itsestään. Suuri osa näytelmän huumorista perustuu ihmisten kokemuksiin erilaisista asiakaspalvelutöistä, joko asiakkaana tai asiakaspalvelijana. Lavalla nähdään tulkintoja muun muassa kätilöistä, papeista, parturikampaajista ja monista muista palveluammateista. Kokemus siitä, että kuvaus ammateista on hauska, koska se on totta toistuu taajaan näytelmän aikana.

Komediaksi esitystä ei kuitenkaan voi suoranaisesti luonnehtia, sillä humoristisuuden alla piilee raadollinen tarina siitä, mitä tapahtuu, kun palvelijan mitta tulee täyteen. Synkeys, huumori ja draama nivoutuvat yhteen taidokkaaksi kokonaisuudeksi. Esitys jättää katsojan miettimään ihmisluonnon syvintä olemusta vielä pitkäksi aikaa.




LISÄÄ JUTTUJA:

Musta lammas Eränkävijät sotapäiväkirjat