Leijona

Kolhiintuneita hahmoja ja kolkkoja ihmiskohtaloita, valheita, petoksia ja suuremman mittaluokan vääryyttä

25.04.2017
Teksti:
Fiilis: Vaikuttunut

Myyttisiin mittasuhteisiin kasvanut rikollinen Caetano de León, Leijona, on vainonnut Lissabonia vuosikausien ajan. Hän kaappaa lapsia, joita ei koskaan saada elävänä takaisin. Leijona ei vaadi sieppaamistaan lapsista lunnasrahoja, eikä hän myöskään jätä itsestään mitään jälkiä. Tästä syystä kaikki yritykset päästä Leijonan jäljille ovat kuivuneet kokoon jo ensimetreillä. Tämän sietämättömän tosiasian edessä Portugalin rikospoliisin johtaja Patricia Salgueiro aloittaa salaisen operaation, joka rakentuu ydinkaksikon Daniel da Costa ja Rorion Sinha ympärille. Nämä kaksi eivät kuitenkaan ole ainoat, jotka metsästävät legendaarista Leijonaa lain ja oikeuden harmaita marginaaleja hyödyntäen, sillä samoilla jäljillä on myös yksinäinen yön varjojen kulkija nimeltä Joaquim. Alkaa vuosisadan jahti, jossa pienikin virhe muuttaa metsästäjän hetkessä saaliiksi.

Tuomas Nyholm tunnetaan paremmin terävänä ja analyyttisena jääkiekkotoimittajana kuin kirjailijana, näin siitä huolimatta, että hän on saattanut maailmalle jo kolme teosta: Sinun edestäsi vuodatettu (2010), Omiensa luo (2016) ja jääkiekkoilija Jarkko Ruutua käsittelevän elämäkerran Jumalainen näytelmä (2015). Käsillä oleva Leijona aloittaa kokonaisen dekkarisarjan.

Peruslähtökohtiensa puolesta Leijona ei ole mitenkään erityisen innovatiivinen rikosromaani. Kirjan ensimmäisen näkökulmahenkilön, poliisi Daniel da Costan, uraa varjostaa jokin menneisyydessä tapahtunut tragedia. Sen perusteellisempaa valottamista panttaillaan kuitenkin sarjan seuraaviin osiin. Omanlaisensa tragedia on taakkanaan myös toisella näkökulmahenkilöllä Joaquimilla. Näiden kahden kolhiintuneen ja kovia kokeneen hahmon välistä dynamiikkaa täydentää da Costan pariksi valittu Rorion Sinha, jonka yleinen habitus tulee liki Joaquimia – siis lihaa ja verta olevaa tappokonetta. Edellä mainittujen lisäksi näyttämöllä nähdään myös teflonpintainen ja kaikkitietävyyttä lähentelevä poliitikko sekä katolilainen pappi.

Vaikka kirjan peruspalikat eivät ole mitenkään erityisen tuoreita, Nyholm on onnistunut punomaan niistä tarinan, joka tempaa mukaansa ja joka tarjoaa yllätyksiä aina loppuun saakka. Valheen ja petoksen ilmapiiri on parhaimmillaan niin tiheä, että siinä on jo taianomaisuuden ja naamioleikin tuntua, eikä lukija pääse helpolla seuraavaa käännettä arvaillessaan. Erinomaisen myönteinen seikka on myös se, että Nyholm ei vesitä tarinaansa ruusunpunaisilla moralismeilla tai sosiaalipoliittisilla unelmilla.

Omanlaisensa kysymys on tietenkin se, kuinka uskottava on legendaarinen ja mystinen Caetano de León – lapsikaappaaja – joka ei halua lunnaita ja joka ei myöskään kiristä lapsilla itselleen mitään muutakaan etua. Jos Leijonan tavoitteena on hankkia kauppatavaraa tietynlaisia mieltymyksiä omaavien seksuaalirikollisten markkinoille, niin siihen olisi varmasti helpompiakin keinoja kuin paremman väen jälkeläisten kidnappaaminen. Tämä kysymys perustuu kuitenkin siihen verrattain kapeaan oletukseen, että Leijonan rikosten motiivina on välittömän tarpeen toteuttaminen, kun todellisuudessa hänen toiminnallaan saattaa olla huomattavasti kauaskantoisemmat tavoitteet. Kenties lapsiin kohdistuvat rikokset ovatkin vain savua ja peilejä, joiden taakse kätkeytyy huomattavasti suurempi rikos?

Yhteensummaten sanoisin, että Leijona on vahva avaus dekkarisarjalle, jolla on potentiaalia kasvaa yllättäviin korkeuksiin. Erinomaisen suositeltavaa luettavaa kaikille kansainvälisiä ulottuvuuksia ja kolkkoja ihmiskohtaloita kaipaaville rikosromaanin ystäville.

Leijona
Tuomas Nyholm

Otava
Sivuja: 365


LISÄÄ JUTTUJA:

Parahin Jeeves Taiteilijan vaimo Enni Mustonen