Koiteli elää -festivaalia juhlittiin sateisessa säässä

Suomen kauneinta festivaalia vietettiin 15.–16. elokuuta sateisessa säässä. Kuiskeen festivaalitoimitus vieraili juhlissa perjantaina. Kolea ilma ja jatkuva vesisade eivät sammuttaneet juhlakansan sydämissä palavaa iloa ja ystävällisiä hymyjä. Koiteli elää -festivaaleilla on aivan erityinen tunnelma. 

Paikka Kiiminkijoen saarilla, koskien kuohujen keskellä, on upea. Juhlat on tehty taidolla ja suurella sydämellä. Pienetkin yksityiskohdat on rakennettu ajatuksella.  

Sateen tauottua hetkeksi on aikaa vaihtaa kuulumisia kosken äärellä. Näissä juhlissa ei ole mihinkään kiire. Kuva Pete Huttunen.

Festivaalialueen aidatkin on koristeltu kukkasin. Rakastuneet ja ystävykset ottavat vuosi toisensa jälkeen yhteisiä kuvia kaunis kukkaportti taustanaan.  

Tunnelma on kotoisa ja kaikki asiat toimivat, kuten pitää. Jotain uuttakin on joka vuosi mukana. Ehkäpä hämmentävin kokemus on disco-vessa. Ajatus on tullut kenties kokouksessa heti pitkän saunaillan jälkeen. 

Kaikki yhdessä, vaikka sataisi 

Juhlien alla sääennuste on luvannut miltei joka vuosi Koitelinkoskelle vain sadetta. Usein vettä on ripotellut kuitenkin vain muutama pisara raikastamaan auringon lämmittämää ilmaa. 

Nyt meteorologit olivat kuitenkin tutkineet säänhaltijan sielua tarkemmin. Vettä satoi luvatusti miltei koko festien ajan.  

Joku hippi väitti, että huonoa säätä ei ole olemassakaan. Kyllä on, esimerkiksi 12 astetta koleutta ja vesisadetta. Säähän voi kuitenkin varautua. Innovatiivisin ratkaisu on ehkäpä kalastajan kahluuasu.  

Lyyti tanssahtelee iloisesti perjantain alkuillassa. Pieni Klubilava on koristeltu kotoisan kauniiksi. Kuva Pete Huttunen.

Suuri osa juhlakansasta kahisuttaa keikoilla kertakäyttösadetakkeja kylki kylkeä vasten. Keltaisia sadetakkeja on myös paljon – ehkäpä Ultra Bran uuden tulemisen innoittamana. 

Oikea pukeutuminen ja läheisyys lämmittävät, mutta tärkeintä on hyvä mieli. Joka puolella välkkyvistä hymyistä voi päätellä, että ihmisillä on kivaa. Sade ei lannista. 

En näe yhtään murjottajaa VIP-teltan nurkassa riiputtamassa alakuloisesti skumppalasiaan. Toisaalta en näe VIP-telttaakaan. Koitelissa kaikki ihmiset ovat vippejä. 

Ravintoa sielulle ja ruumiille 

Koiteliin tullaan pitämään hauskaa ja tapaamaan ystäviä. Tärkeily ja korkokengissä tuhahtelu eivät kuulu maanläheisiin juhliin. Kumisaappaidenkaan ei tarvitse olla Armanin viimeisimmästä mallistosta. 

Kaljaa ja lonkeroa juodaan konstailematta suoraan tölkeistä, joten juoma ei edes laimene sateessa. Nuotiopaikalla voi paistaa vaikkapa makkaraa. Selkeällä säällä rannan kiville on aiemmin kerääntynyt ihmisiä syömään piknik-eväitä, mutta sateella se ei houkuttele. 

Sympaattisessa Festarimummolassa käy sen sijaan kuhina. Kodassa palaa tuli, ja kastunutta ihmistä lämmittää kahvi ja uunituore pulla.  

Festarimummolassa on tarjolla uunituoreita leivonnaisia pikkunälkään. Kuva Pete Huttunen.

Ruokamaailmasta löytyy purtavaa hienostuneempaankin makuun. Se on kuitenkin oma maailmansa vähän erillään juhla-alueesta. Alkuillan sateessa meno alueella on vaisua, mutta kuulen, että DJ:n soittaessa hyviä biisejä tunnelma oli ollut oikein hyvä ruokahetkelle. 

Sukupolvet yhdessä

Iso osa juhlijoista on keski-ikäisiä tai sitä vähän vanhempia nuoria. Ohjelmaa on moneen makuun. Laura Voutilainen villitsee perjantaina varttuneemmankin yleisön yhteislauluun. 

Ystävykset Katri Puukka, Anna Kolehmainen, Paula Vaskuri ja Päivi Kesävainio kertovat, että Koiteli elää on todellakin Suomen kaunein festivaali. Paula ja Päivi olivat paistaneet evääksi makkaraa sateesta huolimatta. Kuva Pete Huttunen.

Koitelissa sukupolvet kohtaavat. Parhaimmillaan isoäiti kävelee käsi kädessä poikansa ja lapsenlapsensa kanssa kohti yhteistä keikkakokemusta. 

Juha Tapio oli kuulemma lauantaina loitsinut mukaan koko juhlakansan. Muistan, että viime vuonna karismaattinen laulaja yllätti ja hurmasi ihan nuorimmankin yleisön, joka ei ollut aiemmin hänestä kuullut tai välittänyt. 

Miltei joka toinen jututtamani juhlija on entinen tai nykyinen kiiminkiläinen. Kiimingissä ollaan selkeästi ylpeitä paikasta, ja he tuntevat juhlat omikseen.  

Ursus Factory on rokkia ja lavalla täysin pitelemätön duo. Valtava energia iski erityisesti nuorempaan yleisöön. Etualalla rumpali Aleksi Ripatti, taustalla kitarassa ja laulussa Jussi Pelkonen. Kuva Jari Huttunen.

Koiteli elää ei kuitenkaan ole pienen sisäpiirin festivaali. Lempeillä juhlilla kaikki tuntevat itsensä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi. Sateesta huolimatta kaunis ympäristö ja koskien kuohu vievät pienenkin tumman ajatuksen mukanaan. 

Kuningasidea houkutteli kaikki mukaan keinumaan reggae-popin tahtiin loppuillasta. Perjantai-ilta huipentui vielä Egotripin keikkaan. Kuva Jari Huttunen.

Syksyllä yöt ovat jo pimeitä. Juhlien yksi ohjelmanumero ovat sadat ympäri juhla-aluetta ripotellut ulkotulet. Eräs neito katsoo kaihoisasti sillalta pienten tulien valaisemaa kauneutta. Hän kertoo, että vain se riittäisi tulemaan tapahtumaan vuosi toisensa jälkeen. 

Kuva Pete Huttunen.

LISÄÄ JUTTUJA: