Alussa maailma syntyi Ilmattaren polvella Sotkan munasta. Ilmattaren ympäriltä kierretään kankaat pois ja kauniisti liikkuva Henni Saaranen johdattaa esityksen maailmaan. Vellamo (Kirsi Yliniva) kertoo sanoin maailman menosta, ja pian pääsevät esiin tutut hahmot Kalevalasta. Tarina ei ole täysin uskollinen alkuteokselle, mutta tutuimmat tarinat ovat mukana uudella tavalla esitettyinä.
Ihan ensimmäiseksi ei tulisi mieleen naittaa Kalevalaa ja Burleski-taidetta. Ohjaaja Heidi Maria Huotari ja Käsikirjoittaja Jarkko Remahl ovat valinneet ihan uuden ja vinksahtaneen tulokulman kansalliseepokseen. Kabaree Kalevalassa pääosassa ovat naiset. Perinteiset suomalaisen kansanrunouden sankarit Väinämöinen, Lemminkäinen ja Joukahainen ovat tässä vahvojen naisten rinnalla reppanoita – tai vähintäänkin arveluttavia hahmoja. Väinämöinen (Jake Ronimus ninja-asussa) on pervo vanha setä, joka hukuttaa viattoman Ainon. Surkein kaikista on Epe Niirasen esittämä androgyyni Kullervo. Raasua käy ihan sääliksi – alkuteoksessakin Kullervon osa on kova, mutta tässä hahmo on olemukseltaankin täysin lannistettu.
Burleski on viettelevää, ilottelevaa ja liioittelevaa esiintymistä. Aihe ei ollut minulle ennestään tuttu, ja mielikuvissani burleski oli kummallista muodokkaiden naisten strippaamista. On se toki sitäkin, mutta Kabaree Kalevalassa burleski-esitykset edustivat dominoivaa kalevalaisten naisten valtaantumista. Korsetit ja piiskat – ja toisaalta pienet hepeneet ja viettelevä liike, kertoivat seksuaalisesta vallasta eri näkökulmista. Tulkintoja vallan teemasta voi toki halutessaan laajentaa.
Ainon (Miss Blueberry Pie) viekoittelevan tanssin vastapainona nähdään Louhen voimakkaan dominoiva hahmo. Krista Karttunen ei ole Louhena, Pohjan akkana harvahampainen noita, vaikka muuten pelottava onkin. Louhi on Kalevalan ainoa matriarkka, ja Krista Karttunen ottaa sujuvalla liikkeellä ja karismallaan sen mukaisen tilan. Louhen raivokas poistuminen näyttämöltä on vaikuttava. Vimmaisen Louhen jälkeen tunnelma muuttuu: Janne Oikarinen Sampona hiljentää yleisön hetkeksi lausunnallaan ja saa varauksettomat aplodit. Näytelmän kohokohtia ovat myös Burleski-taiteilijoiden omat numerot koreografioineen.
Kabaree Kalevalan alaotsikko on Raha, rakkaus ja valta. Ahneuden ja kateuden teemoja syvennetään ja tuodaan lähemmäksi nykyaikaa Vellamon monologeilla alussa ja lopussa. Toisessa monologissa on hieman liikaa sanoja, ihan puhki ei kaikkea tarvitse selittää. Lopussa on myös silmänisku kristinuskolle ja kirkolle. Kun vanhojen sankareiden aika on ohi, synnyttää Marjatta (Batsinthe Belfry) puolukasta neitseellisesti uuden sankarin. Huumorilla on muutenkin osansa näissä synkähköissä tarinoissa.
Tunnelma pienellä Valvenäyttämöllä on hyvin intiimi. Hämärässä tilassa yleisö istuu kolmella seinämällä, jolloin katsojat ovat väistämättä pieni osa esitystä. Alimpana, esiintymistasolle asetetuilla jakkaroilla yleisö pääsee tai joutuu myös esiintyjien kiusoittelun kohteeksi. Jos kärsit sosiaalisista peloista, kannattaa paikka valita ensimmäisen rivin takaa. Sieltä tosin ei näe ihan kaikkea, sillä maata pitkin matavat muutkin, kuin Anni Suvanto sihisevänä Pohjolan käärmeenä.
Anne Kontio (Lemminkäisen äiti)
Kabaree Kalevala on hersyvä ja paikoin vimmainen esitys tutusta kansalliseepoksestamme. Kalevalan naisten nostaminen esiin voimakkaiksi toimijoiksi Ylioppilasteatterin ja Kinky Carnival Burlesquen epäpyhän liiton keinoin on toimiva. Toisaalta kaikkea on pienessä tilassa kerralla niin paljon, että näytelmä on paikoin hyvin sekava. Savu, musiikki, valot ja iholle tulevat esiintyjät pienessä suljetussa tilassa, ovat väliin kuumottava kokemus. Rohkea Kabaree Kalevala on mieleenpainuva näytelmä.
Oulun Ylioppilasteatteri ja Kinky Carnival Burlesque
Kabaree Kalevala – Raha, rakkaus ja valta
Valvenäyttämöllä (Valveen toinen kerros) 29.4. saakka.
Lisätietoa ja näytösajat tapahtuman kotisivulla.
Liput 15/10 euroa