Juno Dawson: Ihmemaa
Transtytön surrealistinen matka itseensä
Juno Dawson on brittikirjailija, toimittaja ja transaktivisti. Fiktiota ja faktaa kirjoittavalta Dawsonilta on suomennettu aiemmin romaani Mallikappale, joka voitti kotimaassaan arvostetun YA Book Prize -tunnustuksen vuonna 2020.
Dawsonin uusin romaani Ihmemaa kertoo Alice-nimisestä transsukupuolisesta tytöstä. Eliittikoulussa opiskelevan Alicen koulutoveri ja ihastus Bunny katoaa jäljettömiin. Alice löytää vihjeitä, joiden perusteella Bunny saattaisi löytyä koulun opiskelijoiden järjestämistä Ihmemaa 4 -naamiaisjuhlista. Alice pelkää Bunnyn olevan vaarassa ja lähtee etsimään tätä.
Moderni tulkinta Liisan seikkailuista ihmemaassa
Nuorille aikuisille suunnattu Ihmemaa esitellään modernina versiona Lewis Carrolin Liisan seikkailut ihmemaassa -lastenromaanista. Juoni jäljittelee Liisan seikkailuja: päähenkilö astuu kaninkoloon ja päätyy keskelle surrealistista ihmemaata.
Viittauksia Carrollin romaaniin riittää. Molemmissa romaaneissa taskukello ja Herttakuningatar-pelikortti sysäävät tarinan liikkeelle. Liisa seuraa jänistä, Alice taas kadonnutta ystäväänsä Bunnya. Liisan ihmemaa on täynnä eläimiä, Alicen eläinhahmoiksi pukeutuneita ihmisiä. Kummassakin romaanissa ihmemaata hallitsee Herttakuningatar. Yhtäläisyydet ovat liiankin ilmiselviä, eikä lukijalle jätetä tulkittavaa.
Teemoina sukupuoli ja mielenterveys
Ihmemaan keskeisiä teemoja ovat sukupuoli-identiteetti ja mielenterveys, joiden kanssa itsensä ulkopuoliseksi tunteva Alice kamppailee. Dawson onnistuu kuvaamaan aidon tuntuisesti kipeää tunnetta, jonka sisäisen ja ulkoisen välinen ristiriita transsukupuolisessa nuoressa aiheuttaa. On tavallaan lohdullista, että lopulta Alicen sukupuoli tuntuu olevan suurempi ongelma hänelle itselleen kuin muille.
Alice käyttää mielialalääkkeitä, ja niiden unohtaminen kotiin tarjoaa oivan lähtökohdan sen pohtimiselle, mikä on totta ja mikä ei. Päihtyminen huumehuuruisissa juhlissa tuo oman lisämausteensa leikittelyyn koetun ja kuvitellun välillä. Mielenterveysteeman käsitteleminen jää kuitenkin romaanissa vajavaiseksi.
Kerronta ja kieli tuttuja nuortenkirjallisuudesta
Romaani rakentuu päähenkilö Alicen varaan ja muut hahmot jäävät pinnallisiksi. Ihmemaa on Alicelle ennen kaikkea matka itseensä. Päähenkilön ristiriitaisuus ärsyttää. Alice pelkää itseensä kohdistuvan ennakkoluuloja, mutta katsoo toisia stereotyyppisesti. Suositut tytöt ovat pinnallisia tyhjäpäitä ja tiukkavartaloiset urheilijapojat kauniita esineitä, joita ihailla. Kenties Dawson haluaa osoittaa, että kukaan ei ole vapaa yleistävistä ajatusmalleista.
Ihmemaa on kerronnaltaan ja kieleltään mutkaton ja juoneltaan vetävä. Tyylillisesti se on tunnistettavissa helposti nuortenromaaniksi. Aura Nurmi on tehnyt suomentajana laadukasta työtä. Aikuista lukijaa Ihmemaan lennokas, saippuasarjan käsikirjoitusta muistuttava tarina saattaa ärsyttää. Toisaalta romaania vaivaa kädenlämpöisyys. Ihmemaan luvataan olevan radikaali. Radikaalit aiheet eivät kuitenkaan pelkästään riitä tekemään teoksesta radikaalia.
Nuoreen kirjallisuudenystävään Ihmemaa saattaa hyvinkin tehdä vaikutuksen. Ja hyvä, jos tekee, sillä Dawson johdattelee romaanissaan lukijaa tärkeiden teemojen äärelle. Etenkin transsukupuolisuutta käsitellään kirjallisuudessa toivottavasti tulevaisuudessa enemmänkin.
LISÄÄ JUTTUJA:
