Hiirenloukku koukuttaa katsojan

10.10.2016
Teksti:
FIILIS : VAIKUTTUNUT

Hiirenloukku – Three Blind Mice – sai alun perin alkunsa Agatha Christien radiokuunnelmasta, josta hän muokkasi sen vielä novelliksi. Näytelmää on esitetty Lontoossa jo vuodesta 1952, ja se on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä. Rauman kaupunginteatterin esittämänä Hiirenloukku sai ensi-iltansa 10.9, ja esitykset jatkuvat aina huhtikuuhun 2017 saakka.


Hiirenloukun tapahtumat sijoittuvat maaseudulle, jossa nuori pariskunta on juuri avannut Monkswell-nimisen täysihoitolaan. Samana päivänä radiossa uutisioidaan että Lontoossa on tapahtunut murha. Talo alkaa täyttyä toinen toistaan erikoisemmista vieraista, eikä isäntäparillakaan vaikuta olevan täysin puhtaat jauhot pussissaan.

Rauman kaupunginteatterin esittämä, Petri Jäärnin ohjaama näytelmä nappaa katsojan otteeseensa heti, kun istuutuu alas. Lavasteet olivat hyvin taidokkaasti tehtyjä ja herättivät juuri oikeanlaisen, hämyisen tunnelman. Tuntuu kuin istuisi itsekin lontoolaisen majatalon olohuoneessa. Takassa rätisevän tuli lähes lämmittää ihoa, ja lumimyrskyn viima saa hamuamaan villatakkia niskaan. Tiina Hauta-aho on ollut vastuussa sekä lavasteista että puvustuksesta. Työtä voi kuvata sanalla häikäisevä, mitään ei ole jätetty puolitiehen.Kampauksista ja maskeeraksesta vastannut Tuula Kupiainen-Koivisto on niin ikään tehnyt erittäin hienoa työtä, kokonaisuus on kaikenkaikkiaan tähän näytelmään täydellinen. Pisteen iin päälle luo Antti Vartiaisen vastuulla olleet äänet, jotka eivät tässä näytelmässä ole ollenkaan pienessä osassa. Rooleihin valitut näyttelijät loistavat suorituksillaan toinen toistaan upeammin. Pääosia tähdittävät Teemu Koskinen sekä Raisa Sorri ovat omaksuneet roolihahmonsa erittäin hyvin, ja saavat katsojan eläytymään mukaan heti ensihetkistä asti.

kaupungiteatteri2

Loppuratkaisu on – Christien tapaan yllättävä – mutta myös ainoa kohta, josta olen hieman pettynyt. Näytelmä oli loppumetreille saakka hyvin intensiivinen ja kiehtova, mutta tapa miten ratkaisu tuotiin esille, oli tylsähkö ja jätti hieman tyhjän olon. Toki, en tiedä miten paljon liikkumavaraa loppuratkaisu olisi antanutkaan, mutta jotain jäi kuitenkin puuttumaan. Kaikenkaikkiaan näytelmä oli erittäin hyvin rakennettu, ja toivoisin näkeväni vastaisuudessa lisää tämän kokoonpanon tuotoksia.




LISÄÄ JUTTUJA:

Treasure Island OULUN ELOKUVAKESKUS RY Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja