Hässäkkä-Päivät 2026 – Lauantai

Raportin festivaalin perjantaipäivästä voit lukea täältä.

Aloitan lauantaiaamuni rauhaisissa tunnelmissa kahvia juoden ja edellisiltana ostamiani Disposen kasetteja kuunnellen. Päivällä jyrisevä ukkonen tuntuu hieman uhkaavalta illalla jatkuvaa festivaalia ajatellen. Pahin jyrinä ja sade ehtivät onneksi mennä ohi ennen festivaalipäivän alkamista kello neljä.

Innokkaimmille festivaalikävijöille olisi ollut tarjolla myös festivaaliin liittyvät klubikeikat torstaina, lauantaina ja sunnuntaina. Jotkut kauempaa Ouluun saapuneet tuttavani kävivät myös niissä, mutta minulle jo kaksipäiväinen päätapahtuma tarjosi riittävästi.

Saavuin festivaalialueelle hieman myöhässä, joten lauantain kolme ensimmäistä bändiä eli The Handshake, Kärsimys ja Lokit jäivät minulta näkemättä.

Alkuperäinen tarkoitukseni oli saapua festivaalialueelle kuudeksi. Sain kuitenkin viime hetkellä niin vahvat suositukset käydä katsomassa puoli kuudelta aloittava jyväskyläläisyhtye Konventio, että lähdinkin kohti tapahtumapaikkaa hieman aiottua aiemmin.

Hässäkkä-Päivien lauantai 4.7.2026

Saavuttuani alueelle Konventio on jo aloittanut ja sisälava täynnä yleisöä. Huomasin unohtaneeni korvatulpat kotiin, joten kuuntelen keikan ulkona istuskellen. Unohtamisesta huolimatta oli hyvä, että aikaistin lähtöäni, sillä vahvaa hardcorea soittava yhtye on miellyttävää kuultavaa.

Festivaalin infopisteellä on onneksi varauduttu unohteluihin, ja korvatulppapareja myydään euron hintaan. Ulkolavan seuraavan esiintyjän ajan pidän vielä korvatulpat taskussani. Nuori jyväskyläläinen pop punk -kolmikko Taikatalvi soittaa heleää ja haikeaa mutta kuitenkin punkin rosoisempaa jämäkkyyttä sisältävää musiikkia. The Smiths -henkeen helisevällä kitaralla säestetyt kappaleet ovat kevyitä mutta särmikkäitä.

Korvatulpat pääsevät käyttöön, kun sisälavalla aloittaa vuonna 2009 perustettu paikallinen noise rock -yhtye Stolen Kidneys. Luulen, että edelliskohtaamisestani yhtyeen kanssa on jo kymmenisen vuotta. Muistikuvieni mukaan bändi on huomattavasti omaperäisempi ja yllättävämpi nyt kuin silloin.

Yhtyeen sävellykset ovat monipuolisia, kulmikkaita ja erittäin hiottuja, ja heidän esiintymisensä keskittynyttä tavalla, joka pukee kappaleiden tyyliä ja negatiivista tunnelmaa. Hieman alle puolituntista keikkaa kuunnellessani mietin, ettei ole mitään järkevää syytä sille, etten ole vieläkään tutustunut heidän äänitteisiinsä.

Lämpimänä mutta pilvisenä pysytelleessä alkuillassa ulkolavan seuraava esiintyjä on helsinkiläinen Punio. Heidän junnaavien rytmien vetämät ja toistopainotteiset biisit sijoittuvat jonnekin keskitempoisen hardcoren ja postpunkin välimaastoon. Soittajat esiintyvät passiivisen keskittyneesti samalla kun laulaja kulkee lavalla julistaen negatiiviset, kantaa ottavat ja pessimistiset sanoitukset kuuluvasti. Tällainen synkeä musiikki saattaisi toimia paremmin intiimimmässä sisätilassa tai pimeämmässä, mutta tällaisenaankin 20-minuuttinen keikka tuntuu hieman liian lyhyeltä.

Seuraavana ohjelmassa on tunnin tauko bändimusiikista, jonka aikana monet vetäytyvät alueen ulkopuolen nurmialueille seurustelemaan. Omassa ohjelmassani on muistiinpanojen tekemistä, Veera Uutisen keikkakuvien keskittyneempää katselua ja myyntipöytien penkomista.

Penkominen tuottaa tulosta, ja myyntipöydiltä löytynyt ranskalaisyhtye Raptin diskografiajulkaisu herättää kehuja useammaltakin ostoksiani kommentoineelta. Levyistä puhumisen ohessa vaihdamme ajatuksia myös edellispäivän keikoista, joista etenkin Teini-Pää, Bad Jesus Experience ja Zeke saavat kehuja osakseen. Kehuja saa myös Kärsimys, jonka keikka jäi minulta välistä.

Taukotunnin päätyttyä hiljaisuus loppuu leikaten, kun sisälavalle nousee nuori helsinkiläisyhtye Korruptio. Heidän noin 12-minuuttinen keikkansa on alusta loppuun vihaista, todella nopeaa ja ajoittaisesta kaoottisuudestaan huolimatta hyvin soitettua hardcorea. Mikäli tätä lukee joku, joka on harmitellut Perikato-yhtyeen lopettamista, on heidän syytä tutustua Korruptioon. Yhtye on toistaiseksi julkaissut vain yhden kasetin, ja tämän keikan perusteella en ihmettele, että se myi loppuun todella nopeasti.

Korruptio

Ilta-aurinko työntyy näkösälle pilvien lomasta, kun ruotsalainen Nightmärr nousee ulkolavalle kello yhdeksältä. Nelikon musiikki on hyväntuulista ja melodista vanhan koulukunnan brittiheviä, joka on tietoisen perinteistä mutta luotu aidolla innolla. Kahden kitaran harmonioissa kuuluu vanhempi Iron Maiden, ja mielessäni käyvät myös Angel Witch ja iskevimpien riffien kohdalla Motörhead.

Ennen taukoa hämmästelen, aiheuttiko harmaa sää niinkin huomattavasti eilistä vähäisemmän yleisömäärän. Vähäisyys on kuitenkin vain hetkellinen illuusio, sillä Nightmärrin aikana alue tuntuu yhtä täydeltä kuin perjantainakin.

Nightmärr

Päivemmällä korvaani supatettiin humalaisia kehuja jyväskyläläisyhtye Constant Painista, jota en tuntenut ennen heidän sisälavan soittovuoroaan. Heidän soittamansa powerviolence on luolamiesmäistä, raskasta ja rujoa. He eivät piilottele vaikutteitaan genrepioneeri Man Is The Bastardilta, vaan ovat kelpuuttaneet heiltä settiinsä cover-kappaleenkin.

Yhtyeen keikka tarjoaa reilun vartin verran silkkaa primitiivistä priimaa. Minulle kerrottiin ennakkoon, että varmasti pitäisin yhtyeestä, ja näin todella kävikin. En onnistu yhyttämään yhtyeen jäseniä heidän kasettinsa ostamista varten, mutta ehkä ensi kohtaamisella olen onnekkaampi.

Constant Pain

Sisälavan raskaan ja nyreän jyräyksen jälkeen ulkolavalla on tarjolla jotain aivan muuta. Festivaalin aikataulu onkin rakennettu niin, etteivät liiaksi samankaltaiset yhtyeet seuraa toisiaan.

Paikallisen speed metallia ja hardcorea yhdistävän metalpunk-yhtye Dartin keikka on energinen, räyhäkäs ja vauhdikas. Tämä taitaa olla neljäs kerta, kun näen heidät esiintymässä, ja tuntuu, että he soittavat joka kerralla edelliskertaa paremmin ja itsevarmemmin. Vaikkei yhtyeitä voikaan suoraan verrata, suosittelisin Zeken ystäviä tutustumaan myös Dartiin.

Dart

Metallihenkisyys jatkuu sisälavalla, jolle nousee ruotsalainen Beyond Pink ensimmäisellä Suomen keikallaan. Jäänmurtajana he esittelevät suomalaisten rivousten osaamistaan. Heidän rytmisestä ja raskaasta hevistä ammentava punkkinsa ei iske minuun, mutta moneen muuhun kyllä, ja bändi saakin yleisöltään innokkaan vastaanoton. Bändin herättämästä innosta kertoo sekin, että sisälavan edusta on pakkautunut niin tiiviiksi, että kesti hyvän tovin ennen kuin sain puserrettua itseni ulko-oven luokse.

Beyond Pink

Turkulaisyhtye Kovaa Rasvaa ei aloittaisi keikkaansa vielä hetkeen, joten jään pitämään alkanutta sadetta katokseen kahvikupillisen äärelle. Sadetta ei kuitenkaan tarvitse pidellä kauaa, sillä se laantuu tihkuksi ja kuivuu pois ennen kuin Kovaa Rasvaa ehtii aloittaa soittonsa.

Vuonna 2009 perustettu yhtye on vieraillut Oulussa useammankin kerran, mutta edellisestä heiltä näkemästäni keikasta on jo liian monta vuotta. Tiedän, että heiltä on lupa odottaa laadukasta keikkaa, enkä joudu pettymään. Ahkeran keikkailun vuoksi heidän yhteensoittonsa on toimivaa ja esiintymisensä energistä.

Kovaa Rasvaa

Eeppisempään heviin viittaavia väliosia lukuun ottamatta yhtyeen lyhyet kappaleet ovat näennäisen suoraviivaista ja raakaa hardcorea. Bändillä on kuitenkin oma persoonallinen tyylinsä, joka erottaa sen muista. Heidän musiikkinsa on erittäin vihaista, mutta kokonaisuutena heidän parikymmenminuuttinen keikkansa on innostava ja hyväntuulinen.

Festivaalin loppuhuipennukseksi on hieman hämmentävästi jätetty jo yli kymmenvuotias noisecoreduo Meatwash. Silkkaan epämusikaalisuuteen ja kakofoniaan pohjaava noisecore on punkin ala- tai sisargenreksikin niin marginaalinen, että on harvinaista nähdä genren bändejä edes Hässäkkä-Päivien kaltaisella marginaalimusiikkiin keskittyvällä festivaalilla. Tässä kuitenkin olemme.

Meatwash

Lyhyttä alkufanfaaria seuraavat kitaralla ja rummuilla soitetut melupurkaukset kestävät kokonaisuudessaan noin viisi minuuttia. Encorea ei tule, vaikka yleisö aikansa taputtaakin sellaista toivoen.

Esityksen päätyttyä lähdemme lavan edestä kuka minnekin. Jotkut jäävät alueelle rupattelemaan, jotkut lähtevät baariin, toiset kotiin.

Ilma oli kuivunut, hämärtyvä ja pilvinen alkuyö edelleen lämmin kävellä.

LISÄÄ JUTTUJA: