Espanjankärpänen – hulvaton komedia rakkaudesta ja moraalista
Ripaus rakkautta ja vähän löysää moraalia
Oulun Työväen Näyttämö tuo kesällä 2019 Hupisaarten uuden kesäteatterin lavalle klassikkokomedian Espanjankärpänen.
Näytelmän tapahtumat sijoittuvat 20-luvulle Ouluun – tai ainakin hyvin samanoloiseen kaupunkiin. Sinappitehtailija Ossian Ravanderin vahvatahtoinen Emma-vaimo on vakaasti päättänyt saada tyttärensä Katrin moraalisesti laadukkaaseen avioliittoon. Tytär on kuitenkin jo ehtinyt iskeä silmänsä asianajaja Rafael Roineeseen, jonka maine ei tunnu olevan kaikkein puhtoisin. Rafael puolestaan saa käsiinsä arkaluontoisia ja salassa pidettäviä tietoja sinappitehtailija Ravanderin menneisyydestä.
Tapahtumat saivat alkunsa alun perin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun Seurahuoneella esiintyi hehkeä tanssijatar, jota kutsuttiin Espanjankärpäseksi. Hänellä huhutaan olevan poika, jonka nyt arvellaan ilmestyneen etsimään isäänsä. Yllättäen kuitenkin monella muullakin kaupungin herrasmiehellä näyttää olevan samanlainen salaisuus kuin Ravanderilla.
Rakastunut nuoripari Rafael Roine (Joel Loukkola) ja Katri Ravander (Laura Määttä)
Tästä alkaa erehdysten komedia, jossa sekoittuvat rikkaus, rakkaus ja moraali! Näytelmä on varsin vauhdikasta menoa ja mitä pidemmälle näytelmä etenee, sitä enemmän asiat tuntuvat menevän solmuun. Asioita ymmärretään väärin, ja useinkaan henkilöt eivät tiedä kenen kanssa he ovat tekemisissä – yleisö saa seurata tätä kaikkea aitiopaikalta pohtien voittaako rakkaus ja paljastuuko lopulta mitä kolmekymmentä vuotta aikaisemmin oikein tapahtui.
Yleisö nauttii Espanjankärpäsen käänteistä
Tarinan edetessä kohti ensimmäistä puoliaikaa yleisö on lumoutunut näytelmän juonesta ja varmasti odottaa, miten tämä komedia päättyy. Esityksen aikana katsojat nauravat ja nauru tuntuu vain yltyvän loppua kohti. Yleisö koostuu enimmäkseen varttuneemmasta väestä, ja ehkä moni samastuu omasta nuoruudestaan tuttuihin moraalikäsityksiin, kun taas nuorempaa väkeä tiukat normit naurattavat lähinnä niiden absurdiuden takia.
Oulun Työväen Näyttämölle tyypillisesti näyttelijät hieman ylinäyttelevät ja osoittavat sanansa välillä suoraan yleisölle. Tässä esityksessä se toimii. Näytelmästä on vaikea poimia yhtä roolisuoritusta ylitse muiden: jokainen näyttelijä onnistuu roolissaan ja roolihahmot ovat kauttaaltaan uskottavia.
Tapahtumat sijoittuvat sinappitehtailijan kotiin, jossa hahmot vuoron perään vierailevat, ja näin lavastus pysyy muuttumattomana läpi esityksen. Lavastukseen on myös maalattu tuttuja oululaisia paikkoja, kuten Seurahuone ja Pekuri. Välillä mainitaan niin Torikatu kuin Kauppurienkatukin.
Hupisaarten kesäteatteri on oivallinen esityspaikka
Uusi Hupisaarten kesäteatteri antaa mainiot puitteet esityksille. Katsomo nousee juuri sopivasti niin, että perimmäisimmistäkin penkeistä näkee lavalle ja näyttelijöiden ääni kantaa hyvin katsomoon. Katsomo on myös sopivan pieni, jotta yleisö tuntee olevansa lähellä näyttämöä, ja pääsee nauttimaan kesäteatterin tunnelmasta.
Näytelmää voi suositella koko perheelle. Tämä on kesäteatterin komediaa parhaimmillaan, jossa juoni etenee selkeästi ja sitä on helppo seurata. Viihdyttävän näytelmän parissa parituntinen hujahtaa nopeasti.
Näytelmä sai ensi-iltansa 21. kesäkuuta. Esitykset jatkuvat 21. heinäkuuta saakka Hupisaarten kesäteatterilla. Lisätietoja esityksestä: https://www.otn.fi/etusivu/etusivu/
LISÄÄ JUTTUJA:
