Emmi-Liia Sjöholmin Virtahevot-dialogiromaaniin perustuva Rakkautta ja virtahepoja sai ensi-iltansa 25. syyskuuta. Dome Karukosken ohjaama elokuva kertoo kahden toisilleen tuntemattoman ihmisen kohtaamisesta kreikkalais-suomalaisissa häissä Attikan niemimaalla.
Touko (Aku Sipola) ja Eevis (Pihla Viitala) tapaavat toisensa heti ensimmäisessä kohtauksessa, jossa Touko kahlaa merelle ihmettelemään, aikooko nainen hukuttautua. Heidän välilleen kehkeytyy nopeasti intiimi keskustelu, joka poikkeaa jonkin verran alkuperäisestä teoksesta.
Illan edetessä parin välisen vetovoiman aistii Toukon laulajana menestynyt vaimo Leena (Jenni Vartiainen), jonka sympaattisen veljen (Tomi Alatalo) häissä pariskunta on. Touko ja Eevis ajautuvat toistensa seuraan hieman epäuskottavasti vähän väliä ja jatkavat intensiivistä keskustelua siitä, mihin se hetki sitten jäi.
Paikallinen kulttuuri esittäytyy tanssin ja musiikin muodossa jääden muutoin taustalle. Elokuvassa kuullaan lisäksi Sipolan musisointia, kun mies tulkitsee Rita Behmin kirjoittaman kappaleen.
Jos on kuunnellut Sjöholmin äänikirjan tai lukenut kirjan, on mielenkiintoista tehdä huomioita siitä, kuinka dialogin rakennetta on muokattu toimivammaksi elokuvan tarpeisiin.
Elokuvaa mainostetaan kolmiodraamana, joka jää kuitenkin melko köykäisiin kantimiin. Vartiainen tekee kaikesta huolimatta vakuuttavan debyyttiroolin sivuhenkilön hahmossa luoden elokuvan juoneen tarpeellista jännitettä.
Avaramielisen oloinen Eevis haastaa Toukon perinteisempiä käsityksiä rakkaudesta, ja he peilaavat toisiaan terapeuttiselta vaikuttavalla otteella. Parin tarkkanäköinen ja luontevasti etenevä keskustelu on elokuvan parasta antia ja ymmärrettävästi tarinan keskiössä.
Asioita paljastuu ripotellen, ja onkin kiintoisaa seurata, kuinka etenkin Toukon hahmon tahdonsuunta on ristiriidassa hänen todellisten tarpeidensa kanssa.
Alkuperäisen teoksen yksi pitkä keskustelu on pilkottu eri puolilla miljöötä kuvattuihin kohtauksiin. Ratkaisu elävöittää kerrontaa, sillä pitkät otot ovat muutoin melko staattisia. Eeviksen osuvat huomiot ja kummankin hahmon keskeneräisyys luovat kokonaisuutena kahden ihmisen välisen inhimillisen kohtaamisen, jossa vahva läsnäolo ja kuuntelemisen taito korostuvat.
Viitalan puheen rytmityksen tarkkuus on hienoa kuultavaa myös valkokankaalla. Sipolan vaikuttava presenssi tukee tarinan visuaalista kerrontaa. Kertomuksen nimimotiivinakin toimiva virtahepojen soidintanssi on toteutettu hienosti näyttelijöiden vedenalaisena taidonnäytteenä.
Ensi-ilta 25.9.2026
Rooleissa: Pihla Viitala, Aku Sipola, Jenni Vartiainen, Tomi Alatalo, Kristo Salminen, Daphne Kiourktsoglou
Ohjaus: Dome Karukoski
Tuottaja: Marko Talli
Käsikirjoitus: Emmi-Liia Sjöholm ja Dome Karukoski
Kesto: 1 h 41 min